Valtiovarainministeriön aikeet ottaa käyttöön makeisvero vielä tämän vuoden aikana, on saanut monet takajaloilleen. Makeisveroa on kerätty Suomessa aiemminkin vuoteen 1999 asti, mutta sen jälkeen siitä luovuttiin kunnes jälleen kerran, verotulojen toivossa, valtio on lähtenyt ajamaan asiaa uudelleen. Nyt makeisverosta puhuttaessa, sen vaihtoehtona on väläytelty myös sokeriveron käyttöönottoa.

—     Valtiolla on ilmeisesti tarve kerätä entistä enemmän verotuloja välillisten verojen kautta, toteaa Olli Havukainen, Suomen Sokerin Porkkalan tehtaan pääluottamusmies.

—     Makeis,- ja virvoitusjuoma,- tai sokeriverolla ei pyritä edistämään terveysvaikutuksia, se on vain ja ainoastaan valtion tapa kerätä lisää rahaa sata miljoonaa. Ja täytyy kuitenkin muistaa, että sokerin kulutus on laskenut vuodesta 1985 lähtien, huomauttaa Havukainen.

Suomalainen sokeriteollisuus on ollut vuosia myllytyksen kohteena. Suomen EU:hun liittymisen myötä ja maailmankaupan neuvottelujen seurauksena sokeriteollisuus on voimakkaasti supistunut koko Euroopassa. Suomessakin sokerikiintiöiden tiputtua, sokeritehtaita on jouduttu sulkemaan ja sokerijuurikkaiden viljelyä vähentämään.

—     Ennen EU:iin liittymistä Suomessa tuotettiin sokeria omaan käyttöön sekä vientiin. Unioniin liittyessä suomaisilla oli vahva usko muutosvaiheessa annettuihin lupauksiin, joissa maatalouden jatko myös unionin reuna-alueilla turvattaisiin kuten ennen, sanoo Havukainen

Toisin kuitenkin kävi, vuonna 2007 voimaan tuli tuli kiistelty sokeriuudistus, jonka tavoitteena oli leikata EU:n omaa sokerintuotantoa ja samalla laskea myös sokerijuurikkaan ja sokerin hintaa.

—     Sokeriuudistuksen periaatteiden mukaan EU:n oman tuotannon ja sovitun tuonnin pitäisi vastata kulutusta ja vietävää ylijäämää ei muodostuisi, kertoo Havukainen.

—     Köyhille maille haluttiin antaa mahdollisuus tuoda sokeria Eurooppaan ja Euroopan sokerituotantoa vähennettiin niin, että omavaraisuus laski 80 prosenttiin, hän jatkaa.

—     Suomessakin omavaraisuusaste on ollut aikoinaan reilusti yli 100 prosenttia, mutta uudistusten myötä se on nykyään vain noin 40–50 prosentin luokkaa, sanoo Havukainen.

—     Jos sokeriteollisuudelle vielä mätkäistään keinotekoinen vero, hankaloittaisi se ratkaisevasti jo muutenkin kovasti kärsineen sokeriteollisuuden toimintaa.

—     Tilanne on huolestuttava, kilpailukyvyn täytyy pysyä kunnossa ja uusien verojen alalle tulo tuo varmasti uhkaa siirtää sokerituotantoa entistä enemmän ulkomailla, ja sitä kautta suomalaisten työpaikat ja koko suomalainen sokeriteollisuus on vaarassa hävitä kokonaan, Havukainen toteaa.

Makeisteollisuuden ja sokeriteollisuuden asettaminen verokeskustelussa vastakkain on keinotekoista. Todellinen ongelma on Suomen hallituksen tapa tasapainottaa valtiontaloutta sattumanvaraisilla lisäveroilla. Julkisen talouden alijäämää ei voi pitkäjänteisesti korjata yhteen toimialaan kohdistuvilla maksuilla.

(Julkaistu Elintarvikedemareiden ja sitoutumattomien Uudistava Vaihtoehto -viestissä 2010)