Suomalaisesta naudasta ei saa tehdä ilmastokeskustelun syntipukkia eikä pahista

Kannanotto 28.11.2019

Ilmastonmuutos on todellinen uhka ja maapallon lämpenemisen pysäyttäminen vaatii kokonaisvaltaisia toimia. Luonnonvarakeskus Luken mukaan ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaa enemmän. Näiden kahden lisäksi matkailu ja liikenne ovat kolmas suuri tekijä päästöjen syntymisessä. Hätkähdyttävä on vaateteollisuuden päästöjen suuruusluokka, se on yhtä suuri kuin lento- ja laivaliikenteen päästöt yhteensä.
Ilmastonmuutoskeskustelussa olemme seuranneet pettyneenä esimerkiksi Helsingin ylioppilaskunta HYY:n päätöstä lopettaa naudanlihan tarjoaminen opiskelijaruokaloissaan helmikuusta 2020 alkaen. Päätöksen tultua ilmi paljastui, että he olivat arvioineet naudanlihan päästöt virheellisesti liian suuriksi.

Ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa on paljon, se on osin myös ristiriitaista, ja asioilla voi olla monenlaisia, erisuuntaisia vaikutuksia. Kiistatonta on vain se, että maapallo lämpenee, ja sille on tehtävä jotain yhdessä. Eri maissa ruoan tuotanto- ja viljelyolosuhteet ovat erilaisia ja esimerkiksi lihantuotannon päästöihin vaikuttaa muun muassa se, millä eläimet ruokitaan. Suomessa naudat ruokitaan pääosin kotimaisella nurmirehulla, ja nurmella on kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä takaisin maaperään. Hiilen palauttaminen maahan on keskeinen keino kääntää ilmastonmuutoksen suunta. Jos naudat pääsevät ulos laitumelle, niillä voi olla suotuisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuudelle.

Suomessa on käynnissä useita erilaisia hankkeita maatalouden päästöjen pienentämiseksi sekä hävikin minimoimiseksi, ja useat suuret elintarvikealan yritykset ovat näissä hankkeissa mukana. Toivomme, että kaiken ristiriitaisen keskustelun ja tiedon paljouden äärellä pidettäisiin pää kylmänä ja että myöskin mediassa vältettäisiin yksinkertaistavia kärjistyksiä.

Koko suomalainen ruokaketju työllistää kokonaisuudessaan satoja tuhansia ihmisiä, elintarviketeollisuusyritykset 38 000 ihmistä ja se on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala 11,2 miljardin euron liikevaihdolla. Ilmastonmuutoksesta huolimatta ihmisten on syötävä jatkossakin. Uskomme ja toivomme, että ruoantuotanto
Suomessa muuttuu nopeasti entistä kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Toivomme heidän, jotka syövät lihaa, syömään kotimaisia lihatuotteita, jotka ovat laadukkaita, puhtaita ja turvallisia, ja jättävät veroeurot Suomeen.

SEL:n Uudistavat Elintarviketyöläiset ryhmä

Työaikalakiuudistus herättää kysymyksiä

Maan hallitus asetti työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista ja henkilöstön asemaa edistävää lainsäädäntöä. Lisäksi työryhmä valmistelee myös muutokset työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin.

Kolmikantaisesti koolla olleen työryhmän mietinnön työaikalakiuudistuksesta oli tarkoitus valmistua kesäkuun 2017 loppuun mennessä, mutta kuin usein tämän luokan uudistuksissa tapahtuu, neuvottelijat eivät pääse yhteisymmärrykseen ja takarajat paukkuvat. Työ valmistui 7.7.2017 ja lähti lausuntokierrokselle. Osapuolet jäivät erimielisiksi.

Työministeri Jari Lindström oli pettynyt siihen, että työryhmä jäi erimielisiksi, mutta totesi, että hallituksen tehtäväksi jää ratkoa erimielisyydet mietinnön osalta.

Se, että työaikalain uudistamisen ajankohta sattuu juuri syksyyn ja samaan aikaan, kun monet suuret liitot käyvät neuvotteluja työehtosopimuksiensa uudistamiseksi, ei ole mielestäni sattumaa Tilanne on omiaan aiheuttamaan turhia jännitteitä työmarkkinoille.

Liitot pyrkivät uudistamaan työehtosopimukset liittokierroksilla tekstien, palkkojen ja sopimuskauden osalta, mutta jos ilmassa on tällaista epävarmuutta, voivatko TES-neuvottelijat luottaa siihen, että päästyään sopimukseen, ettei työaikalakiuudistus tuo heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin?

Meillä on aikaisemmilta ajoilta huonoja kokemuksia nykyhallituksen toimista työntekijöitä kohtaan. Viimeksi hallituksen valikoimissa oli pakkolait, ja tilanne johti palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiseen mielenilmaisun syyskuun puolivälissä (18.9. 2015). Mielenilmaisulla vastustettiin hallituksen aikomuksesta heikentää pakkolaeilla työehtoja. Kilpailukykysopimuksessa leikattiin julkisen puolen lomarahoja ja lisättiin työaikaa kuulemma työmarkkinaosapuolten toimesta. Todellisuudessa julkisella puolella oli hallituksen asettama uhka vuosilomien leikkaamisesta, jolloin työntekijät asetettiin selkä seinää vasten, kahdesta pahasta piti valita se vähempi paha.

Jos maamme hallituksen valitsee puolensa näin selkeästi, luottamus maamme hallitukseen palkansaajapuolella murenee olemattomiin ja sopimisen ilmapiiri vaikea.

Ari Huuki

Palkkasihteeri