Kotimaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuus on turvattava.  Lähtökohdan pitää olla, että suomalainen työ ja kotimainen elintarvike säilyttävät asemansa jatkuvasti lisääntyvää tuontia vastaan. Joudumme taistelemaan elintarvikkeiden säilyvyyden, kuluttajien mielikuvien ja tuoretuotannon välisessä ristipaineessa. Kauppojen tilausrytmit aiheuttavat jo nyt tilanteita, joissa ihmisten täytyy olla käytännössä jatkuvasti töissä.
Tuotantoketjun eri tekijöiden tulee kyetä nykyistä parempaan yhteistyöhön. Olemme valmiita toimimaan yhteistyössä työnantajien, yritysten sekä valtiovallan kanssa, jotta voimme kehittää elintarviketeollisuutta hyväksi työpaikaksi – sillä nostetaan alan ammattien ja laadukkaan työn arvostusta sekä parannetaan kotimaisen ruuan laatumielikuvaa myös kuluttajien silmissä.

 Tasa-arvoa työelämään

Sukupuolten sijoittumista eri työtehtäviin ohjaavat edelleen luutuneet asenteet.  Työpaikoilla on otettava käyttöön johtamismalleja, joissa henkilöstö pääsee vaikuttamaan koulutuksen suunnitteluun ja panostuksiin. Ammatillinen koulutus on saatava jokaisen työntekijän oikeudeksi. Tavoitteenamme on työehtosopimuksilla sovittava työpaikkakohtainen koulutustakuujärjestelmä. Koulutustakuu voidaan luoda osana työpaikan kehittämistä, ja rahoituspanostusta voidaan kehittää osana sopimusjärjestelmää. Koulutustakuuohjelmassa tulee huomioida myös sukupuolten välinen tasa-arvo.

Kehittyvä työyhteisö arvostaa yksilöä. Elintarviketeollisuuden ongelmia ovat korkeat sairauspoissaolot, työperäiset rasitusvammat ja työtapaturmat. Ikääntyviin työntekijöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja ikäohjelmia ja yksilöllisiä ratkaisuja on tuettava.

Työn mielekkyys ja hyvä johtaminen kulkevat käsi kädessä. Henkilöstö on saatava aidosti mukaan osallistumaan yritysten kehittämiseen. SEL:n luottamusmiesten koulutusta tulee uudistaa kohtaamaan muuttuneet vaatimukset. Edunvalvonnan osaaminen pitää valjastaa jäsenistön työsuhteiden ja edunvalvonnan lisäksi työpaikan kehittämiseen. Tämän tulee tapahtua edunvalvonnasta tinkimättä.

Kotimaisuus ja puhtaus ovat arvovalintoja

Suomalaiset arvostavat oman maansa puhtaita tuotteita. Samalla ruuan ulkomailta tuonti kuitenkin lisääntyy ja alan ammatillinen arvostus Suomessa on alamaissa. SEL voi vaikuttaa elintarvikesektorin ja sen työntekijöiden arvostukseen olemalla mukana kehittämässä työelämää ja luomalla mahdollisimman laajat kontaktit eri puolille suomalaista päätöksentekojärjestelmää.

Elintarvikeala on pitkään kärsinyt aidon arvostuksen puutteesta. Tilanne on nyt osin muuttumassa. Paikallisten tuotteiden ja lähiruuan arvellaan olevan seuraava megatrendi. Tätä tilannetta on hyödynnettävä myös SEL:n omassa toiminnassa. Ekologiset tekijät, tuoreus, jäljitettävyys ja huoltovarmuus ovat tekijöitä, jotka puoltavat lähiruuan asemaa. EU tasolla SEL:n on pyrittävä vaikuttamaan jäljitettävyyden parantamiseksi ja pakkausmerkintöjen selkeyttämiseksi. Kuluttajalla on oikeus tietää missä maassa ja millaisissa olosuhteissa tuotteet on valmistettu.
Elinkeinopoliittisen vaikuttamisen osalta tavoitteenamme on jäsenistön arvostuksen ja arkipäivän työelämän parantaminen. Liiton pitää toimia yhteiskunnallisessa ja elinkeinopoliittisessa vaikuttamisessa yhteistyöhakuisena ja -haluisena. Meillä on tähän tarvittavat valmiudet ja mahdollisuudet.

Kansainvälinen edunvalvonta

Kaupan kasvava valta elintarvikeketjussa, sopimusturvan rapautuminen sekä vuokratyön kasvu ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat useissa maissa työntekijöiden asemaa heikentävästi. EU-tasolla esiintyy myös voimakkaita paineita puuttua kansallisiin palkkaneuvotteluihin. Näitä pyrkimyksiä on päättäväisesti vastustettava. Tässä yhteydessä on vaikutettava samanaikaisesti kansalliseen ja Eurooppa-tason päätöksentekoon. Meillä tulee olla valmius kehittää sopimusyhteistyötä erityisesti muiden pohjoismaiden liittojen kanssa. Luottamusmiesten ja EWC-edustajien toimintaa kansainvälisissä yrityksissä on tuettava entistä tehokkaammin.

Osallistuva ammattiliitto on avoin yhteistyölle muiden liittojen kanssa. Yhteistyötä tulee kehittää ja syventää. Kansainvälisellä tasolla yhteistyötä muiden maiden elintarvikealan työntekijäliittojen kanssa tulee tarkastella entistä enemmän osana SEL:n omaa perusedunvalvontaa. Eurooppalaista ns. sosiaalista vuoropuhelua työantajatahojen kanssa tulee edistää. Erityistä huomiota pitää tässä yhteydessä kiinnittää suomalaisomisteisiin yrityksiin ja niiden kansainväistymisprosesseihin