Jotta muutoksiin työelämässä voidaan vastata, liiton toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä. Työnantajien otteen kiristyminen ja globalisaation aiheuttamat haasteet on kohdattava rohkeasti. Liiton järjestölliset tavoitteet on asetettava ennakoimaan työelämässä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää liiton sisäisen valmistelun kehittämistä, jossa jokaisen liiton jäsenen sanalla on merkitystä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pienten työpaikkojen asemaan ja liiton alueellista toimintaa tulee kehittää erityisesti palvelemaan jäsenhankintaa.

Mielestämme liiton toimintatapoja tulee kehittää voimakkaasti osallistuvan organisaation suuntaan. Meidän on kohdattava jäsen ihmisenä ja yksilönä. Jäsenten tukitoiminta edellyttää koko liiton organisaation osaamisen ja kokemuksen hyödyntämistä.

Ammattiliiton perusta on edunvalvonta työpaikoilla

Jokaiselle työpaikalle on valittava luottamusmies. Luottamusmiesten asemaa tulee parantaa ja osaamista kehittää. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutus on edelleen keskeinen osa liiton toimintaa. Koulutuksen tulevaisuuden varmistaminen ja jatkuva kehittäminen on varmistettava.

Ammattiosastot

Ammattiosastoista on jälleen tehtävä alueellisen ammattiyhdistystoiminnan elävä keskus. Jäsenten tulee tuntea ammattiosasto omakseen ja liiton on tuettava ammattiosastoja uudistumaan, jotta osaston paikka jäsenten elämässä muiden harrastusten ja aikaa vievien asioiden ohella vahvistuu. Ammattiosastorakennetta tulee kehittää vapaaehtoisuuden pohjalta kohti suurempia kokonaisuuksia. Osastojen yhteistoimintaa alat ylittävissä paikallisissa rakenteissa tulee kannustaa entistä enemmän. Maahanmuuttaja- ja nuorisotoimintaa osastoissa tulee tarvittaessa tukea myös liittotasolta.

Kilpailukykyinen jäsenmaksu

SEL:n jäsenmaksun tulee olla kilpailukykyinen suhteessa muihin vastaaviin ammattiliittoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisen kokoista liiton organisaatiota. Resursseja on kohdennettava paremmin jäsenpalveluun ja jäsenten tukemiseen.
Liiton resurssien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää henkilöstön erikoistumista ja osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä. Ulkopuolisten kumppanuussuhteiden hyödyntämistä tulee syventää. Liiton omia resursseja on kohdennettava nykyistä enemmän välittömään jäsenpalveluun ja työpaikkaorganisaation tukemiseen. Liiton taloutta tulee hoitaa vastuullisesti ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoiden. Jäsenmaksun tulee kaikissa oloissa säilyä tasoltaan kilpailukykyisenä. Jäsenmaksutuotto muodostaa myös tulevaisuudessa liiton talouden perustan.

Nuorisossa on tulevaisuus

SEL:n nuorisotoiminnan kehittäminen osaksi avointa vuorovaikutteista liittoa on lähitulevaisuuden keskeinen tehtävä. Nuorten on koettava, että he voivat vaikuttaa liiton päätöksiin nykyistä paremmin. Tähän on luotava myös tarvittavat rakenteet. Liiton on tuettava aluejärjestöjen ja ammattiosastojen nuorisotoimintaan entistä enemmän. Seuraavan edustajakokouskauden aikana on aloitettava nuorille suunnattu järjestelmällinen koulutus ja koko nuorisotoiminta täytyy organisoida uudelleen – muutaman kerran vuodessa tapahtuva vapaamuotoinen ohjelma ei enää riitä. Nuorille on aidosti varattava mahdollisuus toimia liiton sisällä asioiden kyseenalaistajana ja uuden kehittäjänä. SEL:n on panostettava entistä enemmän myös opiskelijajäsenhankintaan. Tietoa elintarvikealasta työpaikkana ja liiton edunvalvontatyöstä täytyy pystyä välittämään opiskelijoille entistä paremmin.

Ryhtiä koulutustoimintaan

Muutos kohti vuorovaikutteista, osallistuvaa ja osallistavaa ammattiliittoa asettaa suuria haasteita liiton koulutustoiminnan kehittämiselle. Koulutuksen asema ja tehtävät onkin nähtävä keskeisenä osana tätä muutosprosessia. Luottamushenkilökoulutusten lisäksi ammattiliiton on kehitettävä myös jäsen- ja järjestökoulutuksia, ammattiosastojen koulutuksia unohtamatta.