Ilo käsitteenä koetaan yleensä hyvin henkilökohtaisena asiana. Ilo ja sen jakaminen on mitä suurimmassa määrin myös yhteisöllinen asia, jossa jokaisen meistä työyhteisön jäsenenä tulisi kantaa kortemme kekoon. Ilon, hymyn ja naurun tulisi olla osana jokaista arkista työpäivää työhyvinvointia lisäävänä elementtinä, sillä iloinen, hymyilevä tai naurava ihminen vetää puoleensa ja häntä on ilo seurata.

Mistä ilo syntyy? Ilo syntyy hyvinvoivasta ihmisestä itsestään, toisista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Työelämän näkökulmasta työhyvinvointi nousee esiin tärkeänä palapelin palasena pohdittaessa iloa.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osana on työhyvinvointi, josta vastuullisia ovat ennen kaikkea ihminen itse, sekä työnantaja, jonka tehtävänä on luoda edellytykset hyvinvoivalle työyhteisölle, mm. työsuojelun kautta. Psykososiaalisen ja ennen kaikkea henkisen työsuojelun rooli korostuu, kun pohditaan noita edellytyksiä. Yrityksen johdon vastuulla on luoda, jalkauttaa, sekä sitouttaa ihmiset johtamisen malliin, joka tukee edellä mainittuja asioita. Esimiesten ja työntekijöiden tehtäväksi jää toteuttaa yhteistyössä tuota mallia lattiatasolla. Esimiehen alaiselleen ja alaisen esimiehelleen osoittama arvostus, antama palaute ja oikea aikainen kiitos, ovat oiva tapa lisätä työniloa. Myös huumori ja hersyvä nauru työyhteisössä kuuluvat valikoimaan puhuttaessa ilosta. Jokainen työtekijä vaikuttaa työilmapiiriin omalla asenteellaan, ilmeillään, eleillään, siis omalla olemuksellaan. Jokainen vaikuttaa työtunnelmaan joka päivä joko kohottavasti tai latistavasti.

Mieti mitä tunnelmaa sinä viet mukanasi? Mieti, mihin juttuihin kannattaa tarttua, mihin taas ei. Mitä on hyvä sanoa ääneen, mitä kannattaa jättää sanomatta. Rehellisyys ei tarkoita sitä, että kaikki ajatukset sanotaan ääneen. Opettele tilannetajua.Arvosta erilaisuutta, älä yritä muuttaa toisia mieleiseksesi. Opi ymmärtämään, että on monia erilaisia tapoja tehdä töitä hyvin, kaikkien ei tarvitse tehdä samoin kuin sinä. Älä myöskään mustamaalaa ketään tai levitä perättömiä huhuja työtoveristasi, näin varmistat kollegallesi iloisemman päivän.

Näinä taloudellisen ”ankeuden” aikoina meidän työntekijöiden edustajien tulisi panostaa paljon enemmän ns. aineettomaan hyvään, sillä kaikkien etu on ymmärtää henkisen työhyvinvoinnin merkitys ja näin mahdollistaa työyhteisön ilo ja jaksaminen työpaikoilla.

Aloitetaan itse kukin ilon tuottaminen vaikkapa toivottamalla toisillemme hyvää työpäivää!