Luomu ja lähiruoka puhuttaa
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti Lähiruoka- ja luomumessujen yhteydessä 27.3.2015 seminaarin lähiruoka- ja luomuohjelmista. Seminaarissa kurkistettiin pari vuotta käynnissä olevien ohjelmien toteuttamiseen ja tämän hetkisiin tuloksiin. Hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmia on pyöritetty pian kaksi vuotta. Lähes jokaisessa maakunnassa on valmisteltu tai on valmistelussa elintarvikealan- ja lähiruoan kehittämisstrategia/-ohjelma.
Perinteisten ravitsemusnäkemysten lisäksi kuluttajien vahvoja arvoja ovat kiinnostus ruoan alkuperästä. Ruoan tekijöille halutaan kasvot, ruoalta haetaan elämyksiä, aitoutta ja makuja. Lähiruoan vahvuus on lyhyissä jakeluketjuissa ja lähellä tuotettu ruoka pystyy vastaamaan hyvin näihin arvoihin. Luomuruoka osaltaan vastaa hyvin kuluttajien vastuullisuus- ja ympäristötietoisuuden nousuun.
Seminaariin oli pyydetty myös eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita kertomaan näkemyksistään asiaan. Itse pääsin siis puhumaan minulle tärkeistä ja vaaleissakin esillä pitämistäni asioista. Hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien toteuttamiseen ei oltu seminaarin panelistien keskuudessa tyytyväisiä, vaikka hallituskaudella suomalaisten elintarvikkeiden vientikysymykset ja erityisesti Kiinan markkinoiden avautuminen muun muassa sianlihalle ovat olleet menestyksekkäitä avauksia.
Kysymykseen, miten puolueiden vaaliohjelmissa on otettu huomioon luomu- ja lähiruuan kehittäminen?
RKP:llä on ainoana puolueena selkeä kirjaus vaaliohjelmassa lähiruoan ja luomun edistämisestä. Sosialidemokraattina olen itse pitänyt puutteena sitä, ettei SDP:n osalta selkeää erillistä kirjausta luomu- tai lähiruuasta vaaliohjelmista löydy. Tämän asian korjaamiseksi aion tehdä tulevaisuudessa töitä. Puolueen maaseutuohjelmassa on tosin linjauksia siitä, että puolueen on edistettävä lähi- ja luomutuotantoa.
Lupauksia, joita kansanedustajat sitoutuvat tekemään luomun ja/tai lähiruoan eteen, jos tulee valituksi eduskuntaan.
Kaikki panelistit halusivat jatkaa hallituksen lähi- ja luomuruokaohjelmaa 2020 edelleen. Esiin keskustelussa nousivat hankintalain muutokset: hankintalain pitäisi selkeästi mahdollistaa lyhyet kuljetusmatkat, tuoreet tuotteet ym. valintakriteereinä. Kunnissa ongelmana on ollut luomu- ja lähiruuan riittämätön saatavuusvarmuus isoja tilauksia tehtäessä.
Elintarvikeyritysten valvonnan tulee olla yhdenmukaista ympäri maata. Itse korostin paneelissa ruuan alv-tason alentamista 10 prosenttiin, vaikka se ei tässä taloudellisessa tilanteessa ehkä heti ole mahdollista. Mainitsin myös, että kaikki lähiruoan ja luomun eteen tehtävät asiat ovat tärkeitä, mutta niiden hinta on usein kuluttajien kannalta liian korkea. Hintapolitiikkaan pitää saada muutosta, jotta myös pienituloisilla on mahdollisuus ostaa terveellistä kotimaista ruokaa ulkomailta tuodun sijaan. Pakkausmerkintöjen pitää olla sellaisia, että kuluttaja tietää ruuassa käytetyn alkuperämaan ja voi niihin luottaa.
