Peräti 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeeseen johtaneista sairauksista johtuu erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Jopa noin viidennes sairastaa masennuksen elämänsä aikana ja työssäkäyvistä suomalaisista 6 prosenttia sairastaa masennusta vuoden aikana.

Mieli voi olla yhtä helposti kipeä kuin jalka tai käsi. Valitettavasti mielenterveyden häiriöihin suhtaudutaan paljon herkemmin tai vaivaantuneemmin kuin, että sairausloman syy olisikin vaikka laskettelumatkalla murtunut jalka. Harva kertoo työpaikallaan masennuksesta aiheutuneesta sairauslomastaan avoimesti. Masennustiloja pidetään liian usein mörköinä, joista ei uskalleta puhua. Uskalluksen ja avoimuuden puute kasvattaa puuttumisen kynnystä. Ilman puuttumista voi avun saaminen vaikeutua.

Välillä mieli voi sairastua myös työstä. Työstressi voi pitkittyessään johtaa työuupumukseen, joka taasen aiheuttaa masennusta, unihäiriöitä, päihdehäiriöitä ja muista sairauksia. Työkyvyttömyyden riski kasvaa.

Peräti puolet eurooppalaisista työntekijöistä arvioi stressin yleiseksi työpaikallaan ja noin puolet menetetyistä työpäivistä johtuu stressistä. Liiallinen työstressi voi johtua työpaikan ilmapiiristä, työn vaativuudesta ja kuormittuvuudesta, heikosti johdetusta organisaatiosta, epäoikeudenmukaisuudesta tai esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta.

Eräs ystäväni sairastui työuupumukseen ja tätä kautta masennukseen pitkään kestäneen kiireen ja työpaineiden vuoksi. Tunnollisena työntekijänä hän painoi taka-alalle työyhteisön ongelmat, kehitti ja innovoi, antoi kaikkensa ja painoi pitkää päivää vaikka kroppakin sanoi itseään irti. Pitkittyneet flunssat ja selkävaivat hän yritti selättää vähätellen ja särkylääkkeillä.

Työpaikalla esimies ei puuttunut tilanteeseen eivätkä työkaveritkaan huomanneet toisen pahoinvointia. Tilanne olisi ehkä ainakin osittain pystytty estämään, jos jollain olisi ollut uskallusta kysyä, kuinka ystävälläni oikeasti menee. Tarvitseeko hän työhönsä apua tai käskenyt hänen pitää välillä lomaa.

Lopulta tilanne ajautui liian pitkälle. Hänet vietiin keskellä yötä päivystykseen, sieltä lopulta työterveyshuollon palveluiden piiriin. Useamman kuukauden mittaisen sairausloman, terapian ja lääkehoidon jälkeen hän onneksi tervehtyi. Alkoi jälleen kuulostaa puhelimessa omalta itseltään, nauroi sekä harrasti eli teki muutakin kuin töitä ja nukkui yönsä kunnolla. Tällä tarinalla oli onnellinen loppu, mutta kuinka monessa työpaikassa ei oteta opiksi. Kuinka usein on helpompi jättää vain puuttumatta vaikka näkee, ettei toisella ole kaikki kunnossa?

On tärkeää, että työpaikoilla tunnistetaan haitallista työstressiä aiheuttavat vaaratekijät. Yhdessä sovituilla toimintamalleilla, esimerkiksi varhaisella puuttumisella, työkykyongelmia voidaan ehkäistä. Eikä työhönpaluun tukemista esimerkiksi pitkien sairauspoissaolojen jälkeen saa tietenkään unohtaa.

Jokainen meistä voi omassa työyhteisössään kiinnittää huomiota työpaikan psykososiaalisiin riskeihin ja stressiin. Euroopanlaajuinen työsuojeluviikko, jota vietetään 19.–25.10.2015, on oiva ajankohta ottaa asioita esiin työkavereiden kanssa. Pukukaa avoimesti sekä kehittäkää työpaikan ilmapiiriä hyvinvoivaa mieltä tukevaksi!

Lue lisää

SEL:n verkkosivujen Työsuojeluviikko -osio www.selry.fi/tyosuojeluviikko

Masennuksesta ja työstä Työterveyslaitoksen sivuilta

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kampanjasivusto