11.3.2019
Ari Huuki
Palkkasihteeri, kansanedustajaehdokas (sd.), Kannus

Miljoonien osinkopotti sijoittajille

Keski-Pohjanmaassa oli 27.2.2019 juttu, jossa Keski-Pohjanmaan Osuuspankin varainhoitaja Eva-Marika Salo kertoi kuinka suomalaiset ovat innostuneet sijoittamisesta ja kuinka suomalaiset yritykset maksavat osinkoja. Sinänsä hyvä, että raha kiertää eikä jää makaamaan tileille, koska se tuo yleensä potkua myös elinkeinoelämään.

Osinkojen kokonaistuotto on nousemassa Helsingin pörssissä 14 miljardiin euroon tänä vuonna. Valtaosa summasta menee kotimaisille ja ulkomaisille yhteisöille. Samanaikaisesti puhutaan, kuinka kuntien ja kaupunkien maksuunpantavien verojen määrä laskee. Syitä tilanteeseen haetaan työtulovähennyksistä ja julkisen puolen lomarahaleikkauksista. Näillä asioilla on varmaan jonkinlainen merkitys verokertymään.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei kukaan ota esille osinkotuottojen merkitystä kuntatalouteen. Jos osingon saajana on yksityishenkilö, vuoden 2014 alusta alkaen pörssiyhtiön eli julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 85 prosenttia on pääsääntöisesti veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Pääomatulosta maksetaan pääomatuloveroa 30 prosenttia, ja siltä osin kun verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta menee veroa 34 prosenttia. Pääomaverot tuloutetaan valtiolle ja kunnat jäävät tältä osin nuolemaan näppejään. Valtio jakaa budjettiriihen yhteydessä eri ministeriöiden kautta hyvinvointia kuntiin ja kaupunkeihinkin. Tähän rahanjakoon eri tahot pyrkivät vaikuttamaan, että saisivat osansa.

Mikä merkitys olisi sillä, jos pääomaverot tuloutettaisiin kunnille ja tehtäisiin jonkinlainen tasausjärjestelmä, jotta kuntien väliset tuloerot eivät pääomatulojen myötä pääsiso repeytymään suhteellisen suuriksi? Tai jos vuonna 1993 tehty verouudistus olisi jäänyt tekemättä, olisi siis pysytty progressiivisessa eli asteittain kasvavassa pääomaverotuksessa? Palkansaajien marginaaliveroprosentti vuonna 2018 oli 47,2. Kuitenkin ennen kuin tehdään mitään suurta veroremonttia, suomalainen piensijoittaja maksaa noin 30-34 prosentin pääomaveron.

Karkean arvion mukaan osinkoja maksetaan noin 14 miljardia euroa tänä vuonna, josta suurin osa valuu kotimaisille sekä ulkomaisille yhteisöille, jotka eivät maksa veroa Suomeen. Vuonna 2016 Suomesta ulkomaille maksettiin osinkoja 10,9 miljardia euroa, josta lähdeveroa perittiin noin 250 miljoonaa, eli keskimäärin 2,3 %.

SDP:n puoluehallitus esittää verovapaille yhteisöille 5 prosentin lähdeveroa, joka kohdistettaisiin osinkoveroista vapautettuihin yhteisöihin. Tarkoituksena on tiivistää veropohjaa ja verottaa kattavasti eri tulolajeja ja yhtiömuotoja, hillitä verovälttelyä ja tasapuolistaa verokohtelua. Lähdevero tulisi koskemaan esimerkiksi eläkerahastoja, sijoitusrahastoja, asiakkaiden vakuutuskuoria hallinoivia yhtiöitä sekä yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä. Lähdeverolla saataisiin laajennettua veropohjaa ja kerättyä esimerkiksi eläkerahastoilta noin 40 miljoonan lähdeveron potti. Tinkisivätkö eläkerahastot omista voitoistaan vai siirtäisivätkö ne lähdeveron vaikutukset eläkemaksuihin, se jäisi nähtäväksi. Jos vaikutus siirrettäisiin eläkemaksuihin, olisi se noin 10 senttiä kuukaudessa palkansaajaa kohden.

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Kirjoita kommentti

XHTML: Voit käyttää näitä koodeja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>