Viime aikoina olemme saaneet tuta käsittämättömän vastuuntunnotonta toimintaa maamme johtavilta politiikoilta. Maan hallituksen esitys eläkeiän nostamisesta aikana, jolloin talous syöksyy kohti taantumaan, on täysin käsittämätöntä.

Tällainen toiminta maamme johtavilta poliitikoilta on osoitus siitä, miten he onnistuivat lietsomaan paniikkimielialaa maan kansalaisiin. Maamme päättäjät ja vastuuta kantavat hallituspuolueet aliarvioivat kansalaisten harkintakyvyn olemattomaksi yrittäessään käyttää hyväkseen taantumaa ja muotoillessaan eläkeiän nostoesitystä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan he paljastivat todellisen luonteensa puolueina ja sen, ketä he haluavat kyykyttään aina tilaisuuden tullen.
Eläkeiän nostoesityksen järjettömyyttä korostaa vielä se, että vastahan vuonna 2005 kolmikannassa tehtiin mittava eläkeremontti, jonka sisältö perustui nimenomaan porkkanoihin eikä keppiin. Vuoden 2005 eläkeratkaisuun sisältyi elinikäkerroin, joka väistämättä tarkoittaa sitä, että saavuttaakseen nykyisenlaisen 60 % työeläketason, tarkoittaa se automaattisesti pidempää työuraa.

Eläkeiän nostoaikeet aiheuttivat laajaa närkästystä. Tässä asiassa täytyy ylpeänä tunnustaa kuuluvansa ammattiyhdistysliikkeeseen, joka ponnekkaasti esitti oman näkemyksensä eläkeiän nostoesitykseen ja vaati sen pois vetämistä. Tämä osoittaa sen, että tarvitsemme edelleen etujärjestöjä ja joukkovoimaa joilla voidaan estää tällaiset mielettömyydet!

Elintarvikehygienia

Olemme saaneet kuulla tiedostusvälineistä elintarvikealan alkutuotannossa muhivasta kriisistä. Kriisi, jos sitä sellaiseksi voi nimittää, liittyy hygieniaan ja salmonellaan.
Kaikesta huolimatta vaikka asioita valvotaan ja testataan niin yritysten, kuin viranomaisten toimesta, ei koskaan voi olla 100 % varma ettei mitään sattuisi.

Mielestäni alalla jossa ollaan tekemisissä elintarvikkeiden kanssa, täytyy hygienia määräysten olla tiukkoja. Yritysten omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan on oltava tiukkaa ja pyrittävä aukottomaan toimintaan sekä estettävä mahdolliset hygieniariskit. Tähän on pyritty mutta kuitenkin näin pääsi käymään, salmonellabakteeri pääsi leviämään ympäri Suomea kananmunan- ja sianlihan tuotantotiloille asti. Onneksemme valvonta toimi tehokkaasti siltä osin, ettei salmonella päässyt leviämään kuluttajien ruokapöytiin.

Edellä mainittu tapaus osoittaa sen, millaisten riskien kanssa olemme päivittäin tekemisissä silloin, kun tuotanto keskittyy, yksiköt kasvavat ja elämme globaalissa maailmassa. Tämä herättää ajattelemaan miten pystymme reagoimaan ja estämään erilaisten epidemioiden leviämisen maailmassa, jossa esim. raaka-aineet liikkuvat maailman kolkasta toiseen?

Kysymyksiä herää myös työvoiman suhteen, kuinka yritykset varmistavat sen, että niin vakituinen kuin myös tilapäinen työvoima tiedostaa voimassaolevat hygieniamääräykset? Ja vielä noudattavat niitä niin, että elintarviketurvallisuus ei vaarannu tulevaisuudessa?

Ari Huuki

palkkasihteeri, SEL ry