Kuinka moni meistä oikeasti tietää, minkämaalaista ruokaa syö? Saatamme helposti ostaa kaupasta kotiin tuotteita, joita tutun tuotemerkin ansiosta kuvittelemme kotimaassa valmistetuiksi kotimaisista raaka-aineista. Tuote saatetaan naamioida kotimaiseksi viimeistelemällä ja pakkaamalla se Suomessa Ruuan alkuperämaan merkintöjen tarpeellisuus tulee kasvamaan entisestään mitä enemmän ruokaa tuodaan Suomeen maan rajojen ulkopuolelta. Kuluttaja voi ja hänen kannattaa kaupassa käydessään ainakin yrittää selvittää alkuperää pakkausmerkinnöistä, mutta entäpä, kun ruokaa syödään jossain muualla kuin kotona ja itse valmistamalla?

Vantaallakin syödään päivittäin kymmeniä tuhansia julkisia ruoka-aterioita, kouluissa, päiväkodeissa sairaaloissa ja muissa kunnan ylläpitämissä laitoksissa. Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat kotimaassa ja lähellä tuotettua ruokaa. Voidaanko tämä huomioida kuntien ruokahankinnoissa tarpeeksi? Naudan- ja sianlihaa todaan Tanskasta ja  Saksasta, marjoja Puolasta ja broilerinlihaa Brasiliasta. Euroopastakin tuotu kala viedään ensin Kiinaan tai Thaimaahan leikattavaksi, ennen kuin se päätyy kotimaan ruokapöytiin. Leipää tuodaan Virosta ja muista Baltian maista, jopa Ranskasta.

Vantaalla lisättiin aivan oikein määrärahoja kouluruokailun parantamiseen ja tavoitteena on lisätä myös luomutuotteiden käyttöä asteittain saatavuuden mukaan edellyttäen että lisämäärärahoja luomutuotteiden hankintaan myönnetään talousarvioon tuleville vuosille. Luomu- ja lähiruuan kysyntä on kasvussa ja siinä onkin tuottajilla sekä ruuan valmistajilla haastetta saada markkinoille totteita tarpeeksi.

Kuntien tekemillä julkisilla ruokahankinnoilla on suuri merkitys koko suomalaiselle elintarvikeketjulle aina alkutuottajista jatkojalostajiin ja sitä kautta työllisyyteen. Suurilla kaupungeilla on mahdollisuus suosia omissa julkisen ruuan valinnoissaan lähellä tuotettua, turvallista ja alkuperältään helposti jäljitettävää sekä lyhyiden toimitusketjujen kautta saatavilla olevaa ruokaa. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ruokakeskustelussa huomioidaan ruuan alkuperä, minkämaalaista ruokaa me suomalaiset haluamme syödä?

Tarja Eklund

Leipomotyöntekijä, Vaasan Oy Vantaa

SEL:n liittovaltuusto

 (kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 3.-4.12.2011)