SEL jatkaa talouden sopeuttamista

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on nyt kuluneen vuoden aikana saanut aikaiseksi uudet työehtosopimukset elintarvikealalle ja jatkanut taloutensa sopeuttamista. Työehtosopimukset syntyivät huomattavasti helpommin kuin edellisellä kerralla vuonna 2010, jolloin vaadittiin useita lakkoja ja työsulku sopimuksen syntymiseksi. Talouden tasapainottaminenkin on hyvässä vauhdissa, mutta vaatii vielä paljon työtä ja hankalia päätöksiä.

Uudet työehtosopimukset vuosille 2014- 2017 hyväksyttiin SEL:n liittovaltuustossa selvällä enemmistöllä liittovaltuuston vuoden 2013 syyskokouksessa. Sopimus neuvoteltiin tällä kertaa hyvinkin poikkeuksellisesti hyvissä ajoin ennen edellisen sopimuskauden päättymistä. Sopimus noudattelee työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimaa työllisyys- ja kasvusopimusta. Keskusjärjestötasolla sovitun lisäksi, elintarvikealoille syntyneessä sopimuksessa korjataan edellisen työehtosopimuksen aikana syntynyt jättämä taulukkopalkkojen ja reaalipalkkojen välillä. Ennen työehtosopimusneuvotteluita käydyissä tavoitekeskusteluissa elintarvikealoilta löytyi paljonkin sellaisia parannettavia asioita, jotka tulisi huomioida työehtosopimuksessa. Liittovaltuusto kuitenkin totesi, että nykyisessä tilanteessa kasvu- ja työllisyyssopimuksen mukaisen linjan hyväksyminen olisi tällä hetkellä liiton jäsenten kannalta parasta.

Liittovaltuuston jäsenistössä yksi keskeisistä syistä työllisyys- ja kasvusopimuksen linjan hyväksymiselle oli varmasti toiveet sen positiivisesta vaikutuksesta alan työllisyyteen. Tällaisten olettamusten tekeminen on aina kuitenkin arvailua ja tällä hetkellä ei näytä siltä, että alan työllisyystilanne olisi paranemassa. Elintarviketeollisuuden työpaikkojen vähentyminen on ollut käynnissä jo pitkään, mutta tällä hetkellä tilanne on, että alalta työttömäksi joutuneet eivät ole työllistyneet muuallekaan. Elintarvikealan heikko työllisyystilanne johtuu ennen kaikkea koko Suomen heikosta tilanteesta ja uskosta tulevaisuuteen. Tämä on koetellut sekä kaupan- ja elintarvikealan kannattavuutta.

Heikko työllisyystilanne johtuu myös siitä, että suuret elintarvikealan toimijat ovat vähentäneet tuotantoaan Suomessa ja siirtäneet sitä rajojen ulkopuolelle. Viimeisimpänä esimerkkinä Vaasan joka ilmoitti siirtävänsä tuotantoa Viroon. Mainittakoon vielä tietysti elintarviketuonnin lisääntyminen. Omavaraisuus esimerkiksi lihan tuotannossa ei ole enää 2010-luvulla toteutunut, joka näkyy paitsi alkutuotannossa työn vähentymisenä, myös teurastuksen ja lihanleikkuun työllistävyyden heikentymisenä.

Edellisten lisäksi 1990- ja 2000-luvuilla trendinä ollut elintarvikevalmistuksen keskittyminen Suomessa on purkaantumassa siltä osin, että joillakin elintarviketeollisuuden sektoreilla suuret yritykset ovat menettäneet markkinoita pienemmille. Tämä ei ole vähentänyt elintarvikealan työllistävyyttä Suomessa, mutta osaltaan vaikuttanut negatiivisesti liiton työttömyyskassan työssäkäyvien ja työttömien suhteeseen. Järjestäytymisaste pienemmissä yrityksissä kun yleensä on heikompi kuin suurissa.

Muutaman viime vuoden aikana on SEL:n kokonaisjäsenmaksusta jouduttu siirtämään jatkuvasti suureneva osa työttömyyskassan käyttöön. Tämä on tarkoittaa samalla, että liiton toiminnan rahoittamiseen jäävä rahasumma on pienentynyt. Elintarvikealan työpaikkojen vähentyminen on nähty jo pitkän aikaa trendinä ja myös tällä on vaikutusta liiton maksavien jäsenten määrän pienenemiseen. Tästä johtuen liiton toimintaa on sopeutettu. Ylimääräisiä kuluja on karsittu ja työntekijöiden määrää on eläköitymisien kautta pienennetty.

Sopeuttamistoimilla on kuitenkin pystytty vastaamaan vain pienentyvän jäsenmäärän aiheuttamaan jäsenmaksutuoton pienenemiseen. Kasvaneesta työttömyydestä johtuvaan, työttömyyskassan rahan tarpeeseen, sillä ei ole pystytty vastaamaan.  Edessä onkin joko jäsenmaksun nosto tai sopeuttamistoimien ”kiihdyttäminen”. SEL:n valtuusto antoikin liittohallitukselle tehtäväksi syksyn aikana tutkia, miten erilaiset rakennemuutokset vaikuttaisivat liiton talouteen ja toimintakykyyn. Päätöksiä valtuusto toivon mukaan pääsee tekemään ensi syksynä. Tosiasia on, että Suomen Elintarviketyöläisten Liiton työssäkäyvien jäsen määrä on huippu vuosista pudonnut kolmanneksen. Tästä syystä on järkevää sopeuttaa liiton toimintaa siihen suuntaan, että liiton toimintojakin tuotetaan kolmannes vähemmän kuin huippuvuosina.