Kauhistuin Hesarin kertomusta työntekijöiden työajan käytön tarkkailusta minuuttiaikataulutuksella.

Haloo. Ammattiliitot ja työsuojeluvaltuutetut herätkää unestanne!

Työnantajien harjoittama tiukka kontrolli työajan käytöstä alkaa muistuttaa orjatyövoiman käyttöönottoa joillakin ammattialoilla. Piittaamattomuus työntekijän hyvinvoinnista tai ihmisarvosta on havaittavissa oleva ilmiö. Tehokkuuden parantaminen muka työntekijän itsensä parhaaksi on usein vain keino lisätä työnmäärää ja saada yritykselle taloudellista hyötyä.

Pöyristyttävänä pidän ISS:n tapaa varustaa siivojansa askelmittareilla ja erityisillä vöillä, joihin voi kiinnittää siivousvälineitä kärryn käyttämisen sijaan. Ovatko työntekijän kaulaan tai jalkaan kiinnitettävät askelmittarit todella oikea tapa mitata työtehoa? Kieltäytyminen luultavasti maksaa työpaikan. Kellokortin käytön vielä ymmärtää mutta liian pitkälle viedyn korttien ja raporttien täyttöä ei mitenkään. Tuskinpa johdon täytyy tehdä tiliä joka askeleesta.

Palvelualojen ammattiliitto pitää työajan tarkkaa seurantaa tavallisena ilmiönä. Pitääkö kaikkeen siis suostua. Työajat ovat mitä sattuu ja työntekijä joustaa loputtömiin saadakseen pitää työpaikkansa. Näinhän tähän ihmiset totutetaan. Peli alkaa vain mennä vaaralliseksi työntekijöiden terveydellä leikkimiseksi. Saadaan aikaan työuupumus ja ennenaikainen sairaseläkkeelle siirtyminen masennuksen ja mielenterveysongelmien takia. Ruoka, – kahvi, – ja vessatauot ovat minimissä ja jatkuvan kontrollin alla. Työpäivä on kellotettu minuutin tarkkuudella. Eihän työviihtyvyydestä voi tällaisesssa ilmapiirissä puhua enää mitään. Kun huonot käytännöt saadaan vakiinnutettua niitä yritetään herkästi siirtää myös muille aloille.

Tähän ongelmaan pitää nyt SAK:n ja muiden työntekijäjärjestöjen ajoissa puuttua.

Vain hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä jaksaa eläkkeelle asti.

Tarja Eklund

leipomotyöntekijä Vaasan oy, Vantaa

SEL:n  liittovaltuuston jäsen