Sopimisen vaikeus
Liiton työehtosopimusten taulukkopalkkojen jääminen taas ilman yleiskorotusta aiheuttaa selkeää painetta liiton tulevia tes-neuvotteluja kohtaan. TES on liiton tärkein tuote, kirja joka pitää huolta työntekijöiden oikeuksista ja minimi toimeentulosta. Ja jos tuo toimeentulo ei korotu moneen hetkeen, niin alkaa isoakin miestä syljettää.
Liittopuheenjohtaja Kuntonen otti omassa puheessaan kantaa, että on hyvin mahdollista, että tuleva työehtosopimus on niin sanotusti lyhyt sopimus. Tämä saattaisi tarkoittaa tessin sopimuskaudeksi ehkä kahta tai jopa vain yhtä vuotta. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä liiton hallinnossa tehty mitään päätöksiä, vaan keskustelut ja pohdinnat ovat vasta alkaneet.
Viimeisten SEL:n solmittujen työehtosopimusten voimassaolokausi on ollut selkeästi pidempi, tämä viimeisinkin neljä vuotta. Jos ammattiliitto tes-neuvotteluissa neuvottelee pitkän sopimuskauden tessille, on usein tällöin helpompi saada kirjauksia liittyen työhyvinvointiin ja työelämän laadun parantamiseen tulevaan sopimukseen. Pidempi sopimus antaa niin sanotusti työnantajallekin enemmän liikkumatilaa. Työehtosopimuksen kokonaisvaikutus, johon aina työnantaja tuijottaa eli kustannukset, jakaantuvat tällöin useammalle vuodelle. Näissä pidemmissä sopimuksissa rahakorotukset ovat usein maltillisempia sekä kohdentuvat usealle eri vuodelle. Lisäksi moni meistä tietää, että onnistuneet tekstikirjaukset työehtosopimuksiin liittyen esimerkiksi työoloihin, palkallisiin vapaisiin, lomiin jne. saattavat olla onnistuessaan kultaakin arvokkaampia.
Toisaalta, vaikka uusien tekstikirjauksien muodossa meidän työläisten asemaa saataisiin selkeästi parannettua työpaikalla, ei suoran rahan merkitystä ja tärkeyttä voi kiistää. Tilille kilahtavalla palkalla menemme ostamaan kaupasta ruokaa, saamme bensiiniä kulkupeliimme sekä pystymme tukemaan lastemme harrastuksia. Tesseissä olevat ikäohjelmakirjaukset eivät tätä käytännössä mahdollista ja sille pidemmälle vuosilomallekin pitäisi jostain löytyä käyttörahaa, kun jatkuvasti yhteiskunnassa kustannukset kasvavat. Kaiken lisäksi tässä tilanteessa, missä liitto nyt on, taulukkopalkat selkeästi useamman prosentin jäljessä, tulee väistämättä mieleen kysymys, miten korjaamme tämän virheen ensi keväänä?
Peruskysymys, mitä meidän jokaisen täytyy nyt pohtia kuuluu; Olemmeko valmiita sopimaan pitkästä sopimuskaudesta, jolloin maltillisemman rahan lisäksi laadulliset asiat saavat jalansijaa tesseissämme? Vai pitäisikö liiton ensisijaisesti hoitaa raha-asiat kuntoon ja kuroa taulukkopalkkoihin syntynyt erotus umpeen esimerkiksi lyhyellä sopimuksella, ja miettiä sen jälkeen uutta tessiä täysin eri lähtökohdista? Mikä on liiton jäsenten mielestä paras vaihtoehto ja liiton jäsenten etu?
Minulla ei tähän valmista vastausta vielä ole. Teollisuuden sopimusalan edustajana molemmat vaihtoehdot ovat pohtimisen arvoisia. Viimeisissä solmituissa teollisuudenalan työehtosopimuksissa ei suoraan alaan liittyviä, parantavia tekstikirjauksia ole näkynyt ja palkkatasokin on jäänyt huomattavasti muiden alojen jalkoihin. Teollisuuden sopimuksen alla sellin jäsenistä kuitenkin työskentelee valtaosa, jotain konkreettista täytyy siis tehdä tai tyytymättömyys kasvaa.
Tiedän, että selkeä raha on tärkeää moniin kotitalouksiin. Tiedän, että työpaikoilla taulukkopalkkojen jälkeenjääneisyys harmittaa monia. Samalla tiedän, että hyvin onnistuneilla tekstiratkaisuilla tesseihin saisimme työelämän laatua ja työpaikkojen hyvinvointia kasvatettua sekä työelämän tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta lisättyä usealla prosentilla, asioita, joita ei voi pelkästään rahassa mitata.
Vaikeita aikoja ja päätöksiä on edessä.