Työsuojelulla Suomessa on pitkät perinteet. Suomalainen työsuojelu on alkanut keisarin asetuksella jo vuonna 1889 alkaen teollisuuden aloilta. Sikäli luulisi aiheen tulleen tutuksi jo 120 vuoden aikana, mutta kaikilla elintarvikealan työpaikoilla ei panosteta edelleenkään työnantajan taholta tarpeeksi työturvallisuusasioihin. Useasti esimerkiksi muutostilanteissa jää riskien arvioinnit päivittämättä ja uusia vaarantilanteita pääsee syntymään.

Riskien arviointi on työterveyden ja työturvallisuuden kulmakivi koko Euroopassa. Terveellinen työ- kampanja on koko Euroopan laajuinen ja sen teemana on vuosina 2008-2009 ollut riskien arviointi. Tilanteissa joissa riskienarviointiprosessia ja riskienhallinnan lähtökohtaa ei toteuteta hyvin, tai se laiminlyödään kokonaan, ajaudutaan vääjäämättä lopputulokseen, jossa asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimet työterveyden ja työturvallisuuden saralla eivät ole käytössä. Työnantaja voidaan sitouttaa työsuojeluviikon toimintaan esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelman avulla.

Työsuojeluasiat tapetille – lamasta huolimatta

Euroopan työturvallisuusviikko, viikko 43 on käynnissä ja erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia järjestetään pitkin Eurooppaa. Tärkeää tietenkin on, että työterveys- ja työturvallisuusasiat saavat näkyvyyttä mahdollisimman laajasti. Valitettavasti kotimaisen elintarviketeollisuuden osalta viikon merkitys on jäänyt lähes huomaamattomaksi. Jatkossa olisikin toivottavaa, että työpaikkojen työsuojelutoimikunnat tai vastaavat organisaatiot ottaisivat vuosittain työturvallisuusviikon entistä paremmin huomioon, ja järjestäisivät työsuojeluun liittyvää ohjelmaa kyseisen viikon aikana. Tällä tavoin työturvallisuusasiat ja työsuojelutyö saisivat enemmän ansaitsemaansa julkisuutta.

Taantumalla on tutkitusti työturvallisuus asenteisiin heikentävä vaikutus, tämänkin vuoksi jatkuva aktiivinen työsuojelutoiminta työpaikoilla on tärkeää taloudellisesta tiukasta tilanteesta huolimatta. Kaikkihan haluavat hienon kehityksen työtapaturmien

vähenemiseksi jatkuvan.

Turvallinen työ edistää työssäjaksamista

Työurien pidentäminen puhuttaa kaikkia. Kolmikantaisesti on yhdessä linjattu tavoitteesta nostaa eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tekemistä siis riittää suomalaisessa työelämässä.

Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan eläkehakemusten määrä kasvoi alkuvuonna 2009 neljänneksen, suuret ikäluokat siirtyvät nyt vauhdilla eläkkeelle, osin taantuman seurauksena. Vuonna 2008 eläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 58,8 vuotta.

Laadukas työsuojelutyö, aktiivinen osallistuminen työpaikkojen kehittämiseen, idearikkaus sekä aloitteellisuus ovat keinoja, millä työntekijäpuolen edunvalvojat voivat työurien jatkumiseen vaikuttaa.

Työnantajapuolen keinot ovat monesti arveluttavia, tarjotaan korvaavaa työtä ja varhaista puuttumista. Viimeksi työturvallisuuskeskuksen työalatoimikunnan hankkeen kautta, työnantaja puoli syötti varhaisen puuttumisen mallin työpaikoille. Taloissa, joissa tuo varhaisenpuuttumisen, tuen, avun tai jonkun muun – malli on otettu yhteistoimintamenettelyin käyttöön, tarvitaan nyt aktiivisuutta.

Toivotaan, että reiluilla pelisäännöillä rakennettu malli työkykyongelmaisen auttamiseksi pidentää työuria, eikä päinvastoin johda ulos savustamiseen ja syrjäytymiseen työelämästä. Korkeammat yhteiskunnalliset tahot ovat kirjanneet muistioihinsa mm. ikäohjelmat, jotka tulisi löytyä jatkossa kaikilta työpaikoilla työurien kehittämiseksi tai keventämiseksi. Näillä pyritään eläköitymisiän nousuun Suomessa. Saa nähdä onko meillä jatkossa sellaisia normeja työelämässä, upeaahan se olisi jos ikääntyviä arvostettaisiin oikeasti työnantajien toimesta.

Työurien pidentämisen ja eläköitymisiän nousun takana tulee jatkossakin olemaan terveellinen työ, – ­se on kaikkien etu.

Jouni Hiltunen

sosiaalisihteeri, SEL ry