Eduskuntavaalit lähestyvät. Itse olen tällä kertaa yrittänyt löytää ehdokkaan ennen kuin astelen äänestyskoppiin. Turhan usein olen tehnyt lopullisen päätöksen vasta tavatessani ehdokaslistaa äänestyskopin seinältä. Oikean ehdokkaan päättäminen vain vaatii aikalailla vaivaa ja selvitystyötä.

Ensimmäiseksi on päätettävä puolue jota äänestetään. Tämä siksi, että Suomessa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Omalta osaltani tämä ei tuottane suurta ongelmaa. Vaikka en SDP:n johtohahmojen kanssa olekaan aina samaa mieltä, on puolue kuitenkin lähinnä omia näkökantojani.

Valitettavasti ja onneksi ei pelkkä puolueen valinta riitä, vaan on tehtävä valinta itse ehdokkaan kohdalla. Valitettavasti siksi, että joutuu näkemään huomattavasti enemmän vaivaa. Onneksi siksi, että pääse vaikuttamaan siihen kuka niitä päätöksiä tekee. Todella ahkerana olisin ollut jo aikaisemmin mukana vaikuttamassa siihen ketä ehdolle asetetaan.

Yleisradio on tarjonnut vuodesta 1996 ehdokkaille ja äänestäjille käytettäväksi vaalikoneen. Ongelma vaalikoneiden kanssa on niiden monivalintaluonne ja se etteivät kysymykset välttämättä ole niitä, jotka koen tärkeiksi. Ehdokkaiden mielipiteet eivät myöskään kerro sitä, kuinka hyvin he asioita pystyvät ajamaan. Toki tulen monesta vaalikoneesta varmasti tutkimaan ehdokkaiden vastauksia.

Tähän mennessä siis olen valinnut puolueen ja rajannut ehdokkaiden määrän näin kahdeksaantoista. Vaalikoneista pystyy tarkistamaan peruskysymykset yhteiskunnallisesta näkemyksestä. Tällä varmistan sen, että kaikki loppusuoralle pääsevät ehdokkaat ovat humaaneja ja ymmärtäväisiä ihmisiä. En vaadi, että ehdokkaiden tulee olla joka asiasta samaa mieltä kanssani.

Iän ja sukupuolen vaikutusta valintaani yritän välttää. Myönnän kuitenkin aina iän kartuttua huomanneeni oman tyhmyyteni nuorempana. Asetan siksi kokemuksen positiiviselle puolelle ehdokkaan piirteissä.

Kokemus nimenomaan työelämästä ja varsinkin ay-toiminnasta on vahvimpia vaikuttimia valitessani ehdokasta. Kokemusta työelämästä tarvitaan, jotta tietää mitä asioita vaaditaan työelämän kehittämiseen. Kokemusta ay-toiminnasta tarvitaan, jotta tietää miten lainsäädäntöä tulee kehittää työelämän parantamiseksi. Oman näkemykseni mukaan ihminen joka on aktiivisesti toiminut ay-liikkeessä osaa myös ajaa asioita.

Ay-toiminnan mukaan ottaminen rajaa joukkoa jo aika mukavasti. Viimeisenä kriteerinä sovellan suhtautumista omaan alaani eli elintarviketuotantoon. Miten varmistetaan suomalaisen ruuan tulevaisuus? Elintarvikealan työpaikat ovat suomessa vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana selkeästi. Näkeekö ehdokas ruuan tuotannon omavaraisuuden säilyttämisen tärkeänä vai ei?

Näillä eväillä lähden huhtikuun 17. päivä suorittamaan kansalaisoikeuttani.

Lauri Niskanen

pääluottamusmies, Saarioinen Oy, Valkeakoski

SEL:n liittovaltuuston jäsen