Presidenttiä valitsemassa

Sunnuntaina on sitten vaalit millä ei ole kummoista merkitystä elämäämme eli on lähes sama kuka vaalit voittaa. Minusta tämän seremoniamestarin ja ulkopolitiikan hoitajan voisi aivan hyvin valita eduskunta. Arvojohtajia tai kansakunnan isä(äiti)hahmoja en ainakaan itse tarvitse mihinkään ja tuskin moni muukaan? Ehdokkaita on monenlaisia, mutta yksi asia heitä yhdistää, juuri kellään heistä ei ole eläissään  verokirja ole ollut kapitalistin kaapissa.

Kamreeri Sauli Niinistö on galluppien, tiedotusvälineiden, EK:n ja kauppakamarinulikoiden suosikki, häntä ei kuulemma äänestä monikaan, joka hänet tuntee, no hänen onnekseen suurin osa Suomalaisista ei häntä tunne. Kokoomus tuo hänen ”kyky”-puolueensa kyllä tunnetaan porukkana, mikä pitää hyväosaisista huolta ja jaksaa hommata uusia etuja kannattajilleen, mutta entäs jos joudut työttömäksi niin kerjuulle vaan. Raha puhuu!

Eläkeläinen Paavo Lipponen olisi ehkäpä sopiva mies hommaan, mutta ikä painaa mörökölliä. Eikö 12 vuotta mustan auton takapenkillä olisi riittänyt? Vanhat ”synnit” painaa myös valtiomiestä kansan ja Hesarin silmissä, mitä ne sitten olivatkin? Tämä minullekin tuttu demaripuolue häärii Paavon taustalla ja on taas kerran pihalla kuin lumiukko siitä missä mennään. Puolue, mitä ei erota kunnallisjärjestöistä ja, josta joka vaaleissa saa suurennuslasilla etsiä ehdokasta joka olisi muissa kuin kunnan, valtion tai järjestöhommissa. Aikoinaan kun työväenliikeessä sanottiin ”vapaus,veljeys ja tasa-arvo” niin nyky SDP:tä kuvaa sanonta ”vahtiminen,holhous ja lainsäädäntö”.

Populisti Timo Soinihan on mukavanoloinen supliikkimies, joka osaa hyvin kertoa missä on vikaa mutta ratkaisua ei koskaan. Hallitustaivalkaan ei maittanut, kun olisi joutunut sanoistaan vastuuseen. Höppänältä Paavilta elämänohjeita ottavan Timon arvomaailma onkin sitten jo luku erikseen; arvoja, joita ainakaan minä en pysty jakamaan. Persut, nämä politiikan keräilyerät opettelevat vielä miten vallan saleissa toimitaan ja ennen kuin oppivat saamme vielä monet makeat naurut.

Kassakaappisopija Paavo Väyrynen tämä narsistien narsisti, minkä likaisten temppujen historia on lopututon mutta hänen onnekseen poliittinen muisti on lyhyt. Eikö Paavosta ikinä päästä eroon? Mies teki mahdottomasta mahdollisen ja pääsi kepuleiden, tuon maaseudun ”cosa-nostran” ehdokkaaksi, vaikka edes omat eivät kannattaneet.

Kasvisten suurkuluttaja Pekka Haavisto tuo vaalean vihreä kuplalla ajeleva älykkö, josta ei kai kellään ole pahaa sanottavaa? No ei näköjään minullakaan. Piru vieköön näin ei ole usein käynyt! Ai niin,  hänhän on vihreitä ja haluaa lopettaa duunimme, kun puuhastelemme tehtaissamme ja ”saastutamme” maalla,merellä ja ilmassa.

Urheiluministeri Paavo Arhinmäki tuo vallankumousromantikko ja katuhäirikkö oli yllättäen monissa vaalikoneissa minulla aika korkealla?  Hänen puolueensahan on vasemmistoliitto, jossa on vieläkin kunniassa joillain vanha Leniläinen tapa: ”tarkoitus pyhittämää keinot”.Veikkaanpa myös, että kun säästöt  alkavat hallituksessa keväämmällä, niin Paavon porukka marssii käpykaartiin niinkuin ovat tehneet usein aiemminkin siinä vaiheessa kun vaikeudet alakavat. Samaa oiretta on ollut havaittavissa myös SEL:n vassareissa kun päätökset ovat ikäviä.

Töölöläisrouva Eva Biaudet tuskin on brolea nähnyt muualla  kuin katutyömaalla tai tv:ssä? Hänen puolueensa RKP on kaikkien kaveri  ja kaikki käy, mutta on todellisuudessa ruotsinkielisten piinkova etujärjestö ja suuren rahan kaveri. Ja lopuksi helluntalainen Sari Essayah uskoo sokeasti pyhään kirjaan, mutta minä en usko.  Hallelujaa!!

Tästä kaikesta huolimatta, minä aion äänestää presidentin vaaleissa, toivottavasti sinäkin!

Vesa Enqvist

SEL:n liittohallituksen jäsen, sokerityöntekijä,  Kotka