Miksi elämä tuntuu nykyisin pelkältä suorittamiselta? Ristiriitoja syntyy niin työpaikalta, yksityiselämästä, suhteista kuin vapaa-ajastakin. Kiire, kiire, kiire. Se on nykyajan mahtisana.

Viekö yhteiskunta meistä kaikki mehut mukanaan? Onko vapaa-ajalla enää mitään merkitystä? Onko sekin pelkkää kilpailua ja suorittamista? Pitääkö ihmisten elää jatkuvassa paineessa? Eikö enää osata vain olla ja nauttia hiljaisuudesta, hyvästä olosta, kumppanista, lapsista, elokuvasta, lehdestä jne. Mikä on tämän elämän tarkoitus ja vapaa-ajan merkitys? Onko se Eppu Normaalin sanoin ”Murheen karkotusta?”

Miten ennen vanhaan pärjättiin? Kun muistelee omia vanhempiaan ja nuoruusvuosiaan ei moista sanaa kuin kiire tunnuttu tuntevan. Elo soljui mukavasti. Vanhemmilla oli aikaa lapsilleen. Vaikka toimeentulo oli tiukkaa, aina jotenkin eteenpäin sinniteltiin. Erityisesti mieleeni on jääneet lumisten talvien hiihtoreissut Ollinmajalle. Sunnuntai-aamuna laitettiin perunalaatikko uuniin ja sitten lähdettiin. Isi meni veljien kanssa edellä ja minä äidin kanssa perässä (hitaampia kun oltiin). Oli aikaa ihastella maisemia ja kysellä kaikkea. Majalle kun päästiin, maistui kuuma mehu ja hillomunkki tosi hyvälle. Vai kultaako aika muistot?

Näin ”talven alussa” puhutaan paljon käytätkö autossasi nastoja vai kitkoja? Paikallislehden kuumalla linjalla keskustelu asiasta velloo useita viikkoja joka vuosi, kunnes päätoimittaja viheltää pelin poikki. Nastat ja kitkat on vähän kuin elämä. Mennään täysillä eteenpäin niin kauan kuin sielu sietää. Olisi vain hyvä muistaa välillä jarrutella ja laittaa nastatkin alle silloin tällöin. Viheltää se kiire myös itseltä poikki ja miettiä sitä vapaa-ajan merkitystä.

Elintarvikealalla joulunaluskuukaudet ja varsinkin viimeiset viikot on kiireistä aikaa. Ruokaa ja juomaa pitää valmistaa kaikelle kansalle. Vapaa-aika jää vähemmälle, kun painetaan pitkää päivää. Kiirettä piisaa. Joulua odotetaan innolla. Pyhien vihdoin koittaessa rauhoittukaamme ja viettäkäämme vapaata läheistemme kanssa. Se jos mikä antaa voimaa tuleviin koitoksiin.

Muistakaa olla vapaalla silloin, kun olette vapaa-ajalla.

Taas koittaa meille joulun rauha
syömmet täyttää suuri taika.
Lasten silmät loistaa saa
ne suuren ilon todistaa.
Kiire, huoli ei nyt paina
on meillä suuren juhlan aika.
Joulu elintarviketyöläisellekin levon antaa
on painettu pitkää päivää myö
sen herrakin nyt meille suo.
Kinkut, piiraat on valmistettu
ja laatikot mainiot uurastettu.
Ne ilolla suurella nauttikaamme
ja toistemme seurasta iloitkaamme.
Meillä on nyt joulun taika
lapsen pienen juhlan aika.

Oikein Rauhaisaa, makoisaa, levollista, lämmintä Joulua Teille kaikille!

Sirkku Mertanen

tsv, Fazer leipomot  Lappeenranta
SEL:n liittohallituksen jäsen