Tuttuun tapaan ajelen Lahdesta kohti etelää, mutta tänään en käännykään Hämeenlinnan risteyksestä kohti Kiljavan opistoa, vaan jatkan matkaani kohti Kauniaisissa olevaa Työväen Akatemiaa.
Työväen Akatemian kartanomainen miljöö kätkee varmasti sisälleen monta uskomatonta tarinaa ja tapahtumaa vuosien varrelta.

Vakuuttava rosteri

Aatteenpuolustuskurssi, no joo, ei ehkä paras kurssin nimi, näin siis ajattelin astuessani luokkahuoneeseen ensimmäistä kertaa. Teollisuusliitto, AKT, JHL ja SEL: vakuuttava rosteri ammattiliittojen aktiiveja, pääluottoja, työsuojeluihmisiä, osastojen puheenjohtajia ja liittohallituksen jäseniä. Ammattiyhdistystoiminnan osaamisen puutteesta tämä kurssi ei tulisi jäämään kiinni.

Neljän viikon aikana opiskelemme arvojen ja ideologioiden merkitystä, erilaisia aatesuuntia, vaikuttamista, yhteiskunnan toimintaa, taloutta sekä valtaa ja johtamista. Ensimmäinen viikko opiskelua meneekin todella nopeasti. Tutustuminen uusiin ihmisiin ja uusiin asioihin saa ajan suorastaan lentämään.

Normaalisti neljästä viikon lähiopetusviikosta ja etätehtävistä koostuva opintokokonaisuus ei jää ilman koronapandemian vaikutuksia. Huhtikuussa piti olla kurssimme toinen jakso, mutta niin kuin moni muukin asia, muuttui myös kurssimme aikataulut.

Akatemia on kaunis syksyllä

Syksy saapuu, pitkän korona kevään ja kesän jälkeen pääsimme tapaamaan ja jatkamaan kurssiamme. Työväen Akatemia on syksyllä erityisen kaunis. Syksyn opiskelujaksot pitävät sisällään myös vaikuttavan kattauksen vieraita ja asiantuntijoita.

Opistolla vierailee muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, kansanedustaja Niina Malm ja ay-liikkeen ilmastomies Sami Nuutinen.
Helsingin vierailupäivänä tapasimme myös presidentti Tarja Halosen ja valtiotieteiden tohtori Pentti Arajärven, joiden kanssa keskustelimme palkkatasa-arvosta. Todella miellyttäviä ihmisiä.
Vierailupäivän kruunasi legendaarinen AKT:n sauna Hakaniemessä.

Tapaaminen ministeri Tytti Tuppuraisen kanssa valtioneuvoston linnassa oli myös vaikuttava kokemus, tapasinhan vihdoin yhden suosikkipolitikoistani. No täytyy myöntää, olihan se valtioneuvoston linnakin komea paikka.

Tapasimme syksyn aikana toimittajia, asiantuntijoita, tutkijoita, kansanedustajia, ministeriä, europarlamentaarikkoja, presidenttejä. Puhujavieraidemme yhteenlaskettu osaaminen ja kokemus yhteiskunnan eri vaikutusaloilta on laskettava sadoissa vuosissa. Minulle näistä tapaamisista muodostuikin kurssimme suola.

Kokoonnuimme koronakuplaan Himokselle

Koronaepidemia näytti pahenevan syksyn myötä uhkaavasti, ja epäilin jo kurssimme jatkomahdollisuutta. Lopulta joulukuun kurssiviikko saatiin kuin saatiinkin järjestetty, kiitos ammattitaitoisen ja kokeneen opettajamme Ari Näätsaaren. Kokoonnuimme Himokselle koronakuplaan, välttäen kaikkea turhaa kontaktia ulkopuoleiseen maailmaan. Tämä kokemus osaltaan hitsasi ryhmäämme tiiviimmäksi.

Valtaa ja johtamista. Joulukuun kurssiviikon teemaan sopivat myös sille sovitut etätapaamiset: Eduskunnan varapuhemies Antti Rinteen ja europarlamentaarikko Eero Heinäluoman kanssa. Vallasta ja johtamisesta kokemusta on myös Tasavallan Presidentillä Sauli Niinistöllä, joka kunnioitti kurssiamme etätapaamisella.

Eipä tullut helmikuussa mieleen, kun avasin Työväen Akatemian oven ensi kertaa, että tällä kurssilla tulen tapaamaan kaksi presidenttiä. Uskon että kurssitoverini ajattelevat samoin.

Mieleeni nousee myös kurssimme nimi.

Kohta on joulu, ja kun istun kotisohvalla kirjoittamassa tästä matkasta, nousee kaiho puseroon, kun muistelen käymiämme keskusteluita puhujavieraita, tapaamisiamme ja saunailtojamme. Tämä upea kurssi on tullut päätökseen ja se saa mieleni haikeaksi.

Mieleeni nousee myös nimi ”Aatteenpuolustuskurssi”. Kaiken oppimani valossa totean itselleni, että olipa osuva nimi kurssille: Yli satavuotinen sosialidemokraattinen aate ja ideologia tarvitsee puolustajansa, ja nyt niitä on taas muutama lisää. Minua lohduttaa myös tieto siitä, että meillä kurssilaisilla on vielä yhteinen projektimme, jonka tiimoilta yhteydenpito kurssitovereihin jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Mutta se on sitten toisen kirjoituksen paikka.

Kiitos kurssitoverit ihanasta ja antoisasta matkasta.