22.3.2021
Nina Palttala
Työsuojeluvaltuutettu, Fazer Leipomot, Lahti

Dialogi ja aito läsnäolo

Ihmiselle on tärkeä tulla kuulluksi varsinkin häntä itseään koskevassa asiassa. Kuulluksi tuleminen on voimaa antava kokemus, mikä vähentää epätietoisuutta, huolta, stressiä ja hätää kaikenikäisiltä. Aidossa dialogissa osallistujat ovat läsnä ja kuuntelevat toisiaan.  Vuoropuhelu on avointa ja suoraa keskustelua, ja sen tavoitteena on yhteisen ymmärryksen luominen. Dialogin päämääränä ei ole pyrkimys yhteen totuuteen tai ratkaisuun, vaan tilannetta tai toimintaa tutkitaan yhdessä. Aidossa dialogissa keskustelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden.Nina Palttala

Dialogia arjessa

Arkielämässä oli hyvin vaativaa keskustella teini-ikäisen tyttäreni kanssa rakentavaa dialogia siitä, että miksi nilkkasukkien käyttäminen ei ole hyvä asia talven -20 asteen pakkasissa. Tyttäreni harrastaa balettia, joten tämä seikka puhuu sen asian puolesta, että nilkat pitää suojata kylmyydeltä. Vaikka asiaan löytyy tieteellistä faktaa, niin nuorelle tämä ei välttämättä läheskään aina riitä. Tyttäreni esimerkiksi kokee voimakkaasti, että on muodikasta pitää nilkkasukkia, koska kaikki muutkin kaverit pitää niitä ja pitkävartiset sukat puristavat jne. Oikeastaan vasta kummitätinsä hänelle lähettämät some-kuvat paleltuneista nilkoista, jotenkin konkretisoi asiaa paremmin. Tämän osalta voin miettiä pitkään ja hartaasti omaa tapaani keskustella tyttäreni kanssa. En ole osannut tuoda asiaa esille niin, että olisin pyrkinyt tasavertaiseen vuorovaikutukseen hänen kanssaan, vaan pyrkinyt voimakkaasti tuomaan vain sitä omaa näkökulmaani esille. Olen myös käyttänyt huonoin tuloksin käskytysvaltaani aikuisena, ja saanut vastaukseksi vain fraasin ”mulla menee moti (vaatio) sinuun, äiti.”

Myös aito kuuntelutaito tyttären huolesta hänen kaveriryhmänsä tulevasta ryhmäpainotuksesta nilkkasukkien käyttöön on jäänyt minulta vähäiselle noteeraukselle. Keskustelussa emme todellakaan olleet päässeet yhteiseen ymmärrykseen keskenämme. Toisaalta tunteet vaikuttavat myös dialogiin ja oikeastaan se, että miten hyvin keskustelijat hallitsevat varsinkin niitä omia negatiivia tuntemuksia. Vanhemman tai valmentajan roolissa negatiivisen tai huonosti argumentoidun palautteen vastaanottaminen ei aina ole helppoa puolin ja toisin. Nuoren ohjaamisessa ja kasvatuksessa läheisten ja ammattihenkilöiden tuki onkin ensiarvoisen tärkeää.

Tällä hetkellä tyttäreni käyttää ohuita villasukkia. Villasukat ovat lämpimät, ne eivät purista mistään ja nähtävästi tarpeeksi ”coolit”, että kehtaa pitää niitä jalassa. Tapauksen osalta niin vanhempi ohjaajana kuin tytär ohjattavana kasvoivat ja oppivat jotakin toisiltaan.

Dialogia työyhteisössä

Yksilöön kohdistuva ryhmäpaine ja odotukset voivat välillä olla kovat niin nuorilla kaveripiireissä kuin jäsenillä työyhteisön tiimissä. Ryhmässä täytyy jokaiseen ryhmän jäsenen tuntea, että ryhmässä on juuri paikka hänelle, jotta ryhmä voi toimia yhdessä.  Jotta henkilö voi olla oma itsensä, hänen täytyy kokea olonsa turvalliseksi ryhmässä. Kaikki me olemme erilaisia oppijoita, työskentelijöitä ja persoonia. Ominaisuudet voivat kehittyä iän ja oppimisen myötä, mutta varmasti meillä kaikilla on omaan persoonaan liittyviä ainutlaatuisia juurtuneita piirteitä. Ryhmän ohjaajan tehtävä on jalostaa ja tukea kaikkien jäsenten toimintaa ryhmässä niin, että jokainen kokee olevansa osallisena ryhmässä. Hänellä on tärkeä rooli näyttää esimerkkiä toisten ihmisten huomioimisessa ja kuuntelemisessa. Ryhmän ohjaajan on hyvä tuntea jäsentensä heikkoudet sekä vahvuudet, ja osata jakaa tehtävät niin, että ryhmän sisäiset vahvuudet ja heikkoudet täydentävät toisiaan.

Hyvä ryhmähenki vaatii, että jokainen jäsen kunnioittaa ja arvostaa toisiaan. Huonosti toimivassa ryhmässä vuorovaikutus on pinnallista, ja siinä esiintyy argumentointiin liittyvää epäasiallisuutta. Ryhmän ohjaajalla tai esimiehellä on merkittävä vastuu ryhmän toimintakyvystä. Ryhmän ohjaajan tai esimiehen hyvinkin yksinkertaiset teot, kuten ryhmän jäsenien tervehtiminen ja kiittäminen ovat merkityksellisiä rakennuspalikoita ryhmän ja yksilöiden hyvinvointiin.

Aito läsnäolo vuorovaikutustilanteessa ja keskittyminen nimenomaan keskustelukumppaniin tai -kumppaneihin avaa mahdollisuuden hyvään dialogiin. Esimerkiksi puhelimen käyttäminen keskustelun aikana, katseen vaeltelu tai katsekontaktin välttely antaa välinpitämättömän kuvan aidosta kuuntelemisesta keskustelutilanteessa. Jokaisen meistä olisi hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, että kuinka paljon ja millä tavalla olemme aidosti läsnä arjen vuoropuheluissa.

 

Äiti ja tyttäret etsimässä motivaatiota Pirunpesältä, Hollolasta.

 

Kommentit

Kirjoita kommentti

XHTML: Voit käyttää näitä koodeja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>