SEL:n edustajakokousvaalien ehdokasasettelu alkoi lauantaina 28.1. ja päättyy maanantaina 27.2. Tänä aikana sekä ammattiosastot ja SEL:n jäsenet voivat valitsijayhdistyksinä asettaa vaaleihin ehdokkaita.
Telan hallituksen päätös lakkauttaa eläketiedotustoiminta ja tätä kautta uudelleen järjestellä koko Telan organisaatio uhkaa palkansaajien tietämystä eläkejärjestelmästä.
Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittosihteeri Henri Lindholm vastasi SEL:n sitoutumattomien ja elintarvikedemareiden ryhmän nettitoimituksen kysymyksiin lähestyvien edustajakokousvaalien tunnelmista ja valmistelujen tilanteesta.
Hyvää Joulumieltä -arvonnan viimeisessä arvonnassa arvottiin 24 vastaajan kesken pienet joulupaketit, jotka lähtivät Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen sekä Pirkanmaalle.
Toinen Hyvää Joulumieltä -arvonta on suoritettu ja 22 vastaajan joukosta palkinnot lähtevät matkalle kohti Seinäjokea, Saloa ja Sahalahtea.
Ensimmäiset Hyvää Joulumieltä -arvonnan palkinnot ovat arvottu ja ne lähtevät kohti voittajia Tampereelle, Nurmekseen ja Hyvinkäälle.
Uudistava Vaihtoehto, sitoutumattomat ja elintarvikedemarit julkaisivat marraskuun lopussa oman Leipää! -lehden. Lehden voi lukea myös sähköisesti näiltä nettisivuilta kohdasta ajatukset/julkaisut
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:ssa toimiva sitoutumattomien ja elintarvikedemareiden ryhmä on pettynyt hallituksen linjaan nostaa tuotekohtaisia valmisteveroja.
Uudistava Vaihtoehto – sitoutumattomat ja elintarvikedemarit kokoontuivat 19.–20.11. Tampereen lähistölle kokoukseen ja suunnittelemaan alueellista vaalityötä ensi keväänä järjestettäviin edustajakokousvaaleihin.
Suomen Elintarviketyöläisten liitossa toimiva sitoutumattomien ja elintarvikedemareiden ryhmä valmistautuu keväällä 2012 järjestettäviin edustajakokousvaaleihin. Tulevat vaalit ovat koko liiton ja jäsenten edunvalvonnan kannalta merkittävä suunnannäyttäjä tulevaisuuteen.
SEL:n liittohallitus päätti syyskuun kokouksessaan edustajakokouksen ja tulevien vaalien ajankohdasta.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n jäsenlehti Elintae julkaisi helmikuun numerossaan (24.2.2011) uutisen, jossa kerrottiin, että liiton niin kutsuttu enemmistöryhmä on valinnut liittopuheenjohtajaehdokkaakseen Veli-Matti Kuntosen vuonna 2012 pidettävissä liittovaaleissa.
Taas on vuosi vierähtänyt ja uusi ovelle kolkuttaa. Mennyt vuosi 2010 on varmasti meille kaikille elintarvikealalla työskenteleville ikimuistoinen kevään työehtosopimus vääntöjen osalta ja aiheuttaa varmasti vielä jatkossakin keskusteluja ja muisteloita. Työehtosopimuksen lopputuloksesta löytyy varmasti kentästä monenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia, niin puolesta kuin vastaankin. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että joka tapauksessa tällä sopimuksella mennään vielä seuraavat reilut kolme vuotta ja meille kaikille on tärkeää, että sopimuksen sisältöä myös noudatetaan ja etujamme puolustetaan. Nyt on aikaa kerätä uusia ideoita ja aloitteita seuraavia sopimusneuvotteluja varten, keskustelua ja kehittämistä pitää tapahtua jatkuvasti!
Näin elintarvikedemarin silmin katsottuna, vuosi 2011 on myös tärkeä vuosi, alkavathan liiton omat liittovaalit lähestyä vuonna 2012. Näihin vaaleihin valmistautuminen aloitetaan jo ensi vuonna. Tarkoittaahan liittovaalit sitä, että seuraavaksi kaudeksi valitaan liiton päättäjät ja ne linjat, millä elintarvikealalla työskentelevien asioita ajetaan seuraavat vuodet.
Aktiivista yhteydenpitoa toivoen ja Iloista Joulua toivottaen,
Simo Pynnönen
SEL:n liittovaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Vaasan Oy Jyväskylän pääluottamusmies
Ajatuksia makeis- ja sokeriverosta. Julkaistu Uudistava Vaihtoehto -viestissä 2010
Kuulaana
keskiviikko aamuna starttasimme Pohjanmaalta kohti Helsinkiä, ja sieltä Finnairin sinivalkoisin siivin kohti Pohjoismaiden johtavaa elintarviketeollisuuden suuruutta Tanskaa.
Mukana oli 22 SEL:n nuorekasta opintomatkaajaa. Vaasan aluejärjestö oli matkalla hyvin edustettuna, kun Snellmannilta kaksi, Atrialta yksi sekä Othellon leipomosta Vaasasta mukana oli yksi henkilö. Muut opintomatkaajat olivat ympäri Suomea, tarkoituksemme oli tutustua kolmenvuorokauden ajan paikalliseen elintarviketyöntekijöiden ammattiliittoon sekä alan työpaikkoihin.Tanskassa elintarvikealalla työskentelevät ovat järjestäytyneet kahteen ammattiliittoon Naerings-Og Nydelsesmiddelarbejder Forbundet NNF ja Fagligt Faelles Forbund 3 F. NNF:n jonka vieraina olimme kuuluvat kaikki muut paitsi siipikarja, kala ja painmoteollisuuden työntekijät jotka ovat sitten 3 Fn jäseniä. Jäseniä NNF:ssä on 24 tuhatta.
Danish Crownin teurastamolla emme valitettavasti päässeet käymään tällä kertaa, olisi ollut mielenkiintoista nähdä minkälaisia muutoksia sielä on tapahtunut viimme vierailusta, kun siitä on vierähtänyt kuusivuotta.
Kuulimme valitettavan huonoja uutisia Tanskan lihateollisuuden nykytilasta. Danish Crown vie joka vuosi yli 8 miljoona elävää sikaa teurastettavaksi ja jatkojalostettavaksi Saksaan.Tästä syystä myös iso teurastamo on suljettu Jyllannissa ja 2500 liha-alan työpaikkaa on siirtynyt sosiaalisen dumppauksen tyyssijaan Saksaan. Kuulimme NNF:n puheenjohtaja Ole Wehlastilta että lihaa todellakin jalostetaan halvalla itä-euroopasta tulleella työvoimalla. Todistetusti osalle työntekijöistä on maksettu 1,50 euron tuntipalkkaa ja työajat sekä olosuhteet ovat osittain todella huonot.
Saksan elintarvikeliitto on voimaton osittain rikollisten pyörittämän harmaan työvoiman edessä. Tanskassa toivotaan että Eulta sataisiin apuja tilanteeseen mutta näyttää että säädöksiä ollaan vapauttamassa vielä lisää ja se on todella huonontaa asioita entisestään.
Tomsin makeistehtaalla pääsimme kierrokselle tuotantoon jota meille esitteli Jon Nilssen, hänen 40 v ura huoltopuolella kertoi sitoutumisesta ammattiin ja yritykseen. Yritys oli perustettu 1945 ja sen omistaa työntekijöiden oma säätiö, voittoja ei jaeta vaan ne investoidaan tehtaaseen ja uusiin laitteisiin. Tomsin suklaatehdas on ainut Tanskassa joka käyttää reilunkaupan kaakaopapuja tehdessään suklaata. Reilunkaupan edellytys on ,että missään vaiheessa ei olla käytetty lapsityövoimaa papuja kerätessä. Työtä Tanskassa tehdään kolmessa vuorossa ja suklaata saa syödä ja viedä kotiin niin paljon kun jaksaa mutta vaan oman perheen käyttöön. Onpa jopa jouluattona käyty hakemassa tehtaalta lisää suklaata kun se on päässyt loppumaan.Toms on ostanut lukuisia makeisalan yrityksia mm. Anton Bergin Ruotsista ja näin ollen konsernissa on noin 1000 työntekijää. Saimme mukaamme kassillisen Tomsin tuotteita.
Tutustuimme myös ehkä Kööpenhaminan kuuluisampaan nähtävyyteen Calsbergin tehdas museo panimoon. Panimon puolella tuotanto oli lopetettu 2008 ja se on siirretty nykyaikaiseen tehtaaseen Jyllantiin. Tehdas museossa meillä oli opas joka johdolla kiersimme eri puolilla vanhaa tehdasaluetta. Osa koneista oli jo purettu, osaa ei tulla koskaan poistamaankaan. Tiloja on myös vuokrattu eteenpäin mm. kodittomien jalkapallo yhdistys toimii rakennuksessa jossa oli aiemmin lähettämö. Koko suuresta tehdas miljööstä tulee muutamien vuosien päästä kokonainen Calsbegkylä. Toki kaikista vanhimmat rakennukset ovat suojeltu museolailla. Vanhassa tehdasosassa esiteltiin panimoa ja tuotantoa esihistoriasta nykypäivään.
Matka oli todella onnistunut kaikinpuolin, näimme elintarviketeollisuutta sekä saimme vertailukohtia Tanska ja Suomen välillä! Yhtäläisyyksiä löytyy mutta on myös erillaisuutta.
Toivotaan, että yhdessä Pohjoismaisten elintarvikeliittojen kanssa pidettyä työmarkkinat oikeudenmukaisina ja torjuttua ne toimijat jotka hakevat halpoja työehtoja sekä käyttävät ihmisten hätää hyväksi.
pääluottamusmies, Snellman Pietarsaari
SEL:n Liittohallitus valitsi kokouksessaan tiistaina 28.9.Vaasan aluesihteerin.
Uudeksi aluesihteeriksi valittiin 44-vuotias Markus Forslund.
Forslund on usealle sellin jäsenelle tuttu entisen Liha-Pouttu Oy:n työsuojeluvaltuutettuna. Liha-Poutun vuonna 2008 käytyjen yt-neuvottelun seurauksena Forslund irtisanottiin, jonka jälkeen hän opiskeli prosessimieheksi. Forsslund on toiminut mm. Vaasan Aluejärjestön puheenjohtajana ja SEL:n liittovaltuuston 2. varapuheenjohtajana.
— Odotan uutta tehtävääni innolla. Edessä on uusia haasteita, missä hyvänä apuna on alueen elintarvikealan luottamushenkilöiden ja eri toimijoiden tuntemus.
— Oma 20 vuoden työkokemus elintarvikealalta, antaa minulle varmasti myös hyviä eväitä aloittaessani uudessa työssäni, Forslund toteaa.
Forslundin siirtyessä aluesihteerin tehtäviin, tulee SEL:n liittovaltuusto valitsemaan uuden valtuuston 2. varapuheenjohtajan hänen paikkansa tilalle marraskuun kokouksessa.
Forslund aloittaa tehtävässään lokakuun aikana. Alueen pitkäaikainen aluesihteeri Jorma Kivimäki jää eläkkeelle joulukuussa.
Keväällä käytyjä ja nyt syksyllä alkavia työehtosopimusneuvotteluja väritti ja värittää edelleen Elinkeinoelämän Keskusliitto EK: n pyrkimys vaikuttaa liittokohtaisiin neuvotteluihin eri tavoin.
Pyrkimyksissään EK on onnistunutkin jossain määrin. Sen asettama palkka-ankkurimalli ei kuitenkaan vielä ole toiminut ilmeisestikään heidän haluamallaan tavalla. Onnistumiseksi voisi katsoa sopimusneuvottelujen hajauttaminen liittotasolle. Lopullisena haaveena on tietysti palkanmuodostuksen sopiminen henkilötasolla.
Kun katsomme asiaa koko yhteiskunnan kannalta, voimme kai sanoa, että yhteiskuntarauhaa tällä toiminnalla ei EK jäsenliitoineen saavuttanut. Syyllinen tilanteeseen oli yhtä paljon työnantaja kuin työntekijäpuolikin, puhuttaessa menetetyistä vientituloista tai markkinaosuuksista. Yhteiskuntarauha ei ole välttämättä EK:n ja sen jäsenliitojen tärkein intressi, katsoessamme kenen edunvalvoja kyseine järjestö on. Lukiessamme eri työantajien kommentteja syylliset löytyivät usein ainoastaan lakkoilevista työläisistä.
Kaikesta huolimatta olisi työntekijäjärjestöjen herättävä tilanteeseen. Olen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ja muutaman muun teollisuusliiton kanssa samaa mieltä joukkojen kasaamisesta yhteisten tavoitteiden taakse, jotta olisimme riittävä vastavoima EK:n harrastamalle työmarkkinapolitiikalle. Jos työntekijäjärjestöt jatkavat tällä tavalla painiaan liittotasolla omaa työantajajärjestöä vastaan, ei lopputuleva ole hyvä.
Meillä on hyviä esimerkkejä yhteistyöstä 90-luvun loppupuolelta. Tuo aika oli haastava, oli suurtyöttömyys ja oli päästävä ulos lamasta, uuteen kasvuun. Silloin oli ammattiyhdistyskenttä yhtenäistä, mutta kaiken touhun keskelläkin pääsi heikennyksiä läpi, jotka näkyvät edelleen työmarkkinoilla. Viitaan vuosina 1997-1999 väliaikaiseen tarkoitukseen ja käyttöön otettuun muutokseen määräaikaisten sopimusten solmimisedellytyksistä .
Alkuperäinen työsopimuslaki lähti määräyksestä, jossa määräaikainen työsopimus voitiin tehdä vain, jos työn luonne, sijaisuus tai muu näihin rinnastettava perusteltava syy työnantajalta sopimushetkellä löytyi.
Väliaikaisessa laissa vuosina 1997–1999 lakiin lisättiin määräaikaisuuden hyväksyttäväksi syyksi yrityksen palvelujen kysynnän vakiintumattomuus. Tämä antoi sysäyksen työmarkkinoilla nykypäivänä aktiivisesti toimiville vuokrayrityksille. Nämä yritykset tuottivat palveluita, välittämällä työvoimaa käyttäjäyritysten tarpeeseen, hyvin epämääräisin perustein. Vuokrayritykset pystyivät käyttämään juuri tätä palvelujen kysynnän vakiintumattomuus kirjausta lain tekstissä hyödykseen välittäessään työvoimaa käyttäjäyrityksiin.
Myöhemmin vuonna 2001 lain teksti vääntyi muotoon” perustellusta syystä”, joka on osoittanut tuomioistuimillekin jossain määrin ongelmalliseksi. Alun perin oli tarkoitus, että muutoksilla ei muutettaisi silloista soveltamiskäytäntöä, mutta käytännössä kävi toisin. Olkoot tämä esimerkkinä sille, miksi palkansaajien, liittojen ja keskusjärjestöjen olisi syytä tiivistää yhteistyötä. Uhkia leijuu ilmassa.
Kevään työtaistelujen aikana näimme tiedotusvälineissä erilaisia tilanteita rikkuritoiminnasta, oli niin sanottuja ”facebook ahtaajia ” ja monissa elintarvikeyrityksissäkin oli rikkuritoimintaa. Rakennusliiton puheenjohtajat Kyösti Suokasta siteeraten, ”rakennusala on pahimmassa laillisuuskriisissä sitten toisen maailmasodan”, ja samaan aikaan työministeriö pienentää määrärahoja ja hankaloittaa työsuojelupiirien toimintaa ja sitä kautta valvontaa.
Nämä ovat asioita joille yhteisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi löytää vastapainoa ja löytää uudelleen yhdessä tekemisen ilo, eikä niin kuin nyt,että jokainen liitto jäsentensä kanssa yrittää yksin ratkoa näitä pulmia.
Ari Huuki
Palkkasihteeri SEL
Kirjoitus julkaistu Uutispäivän Demarissa 13.9.2010
Viime viikolla pidetyssä työttömyyskassan hallituksen kokouksessa, esitys kassanjohtajaksi oli oman ryhmämme mielestä perusteiltaan täysin kestämätön. Mielestämme toisen liiton eläkeohjesäännön saavuttavan, ja täydelle eläkkeelle oikeutetun hakijan valinta toimeen kertoo kaikesta muusta, kuin SEL:n työttömyyskassan toiminnan kehittämistarpeista. Hakijoiden joukossa oli useita henkilöitä, jotka pätevyyden osalta olisivat hyvin täyttäneet toimeen vaaditut kriteerit. Tulevien vuosien toiminnan kannalta olisi mielestämme ollut tärkeää löytää kassan johtajan valinnan osalta pitkäjänteinen ratkaisu. Nyt tehty valinta ei tätä tavoitetta edistä.
Myös Suomen Elintarviketyöläisten Liiton ja työttömyyskassan oman henkilöstön osalta valinta oli vähintäänkin outo. Liiton henkilökunnan osalta on edellytetty eläkkeelle siirtymistä, kun henkilö saavuttaa eläkesäännön mukaisen 60 vuoden eläkkeellesiirtymisiän. Nyt tehty rekrytointi lyö korville tätä periaatetta.
Kassan hallituksen enemmistöryhmään(vas) kuuluvat jäsenet käytännössä ratkaisivat kassanjohtajan valinnan. Tämä tosiasia ei saa hämärtää periaatetta, että työttömyyskassan henkilöstön valintaan tulee vaikuttaa ensisijassa kassan kokonaisvaltaiset kehittämistarpeet. Jos nyt todetulla tavalla todetaan poliittisten tekijöiden ja ryhmäsitoumuksen vaikuttavan kassan henkilövalintoihin, tulisi valinnoissa huomioida liiton molempien poliittisten ryhmittymien mielipiteet.
Henri Lindholm
Liittosihteeri
kts. linkki http://www.selry.fi/?x17423=2293001
Joulun alusaika on täynnä hälinää ja touhua. Lehdet ovat täynnä toinen toistaan herkullisempia mainoksia. Ruoka on vuodenajan hittituote, taas kerran.
Elintarviketyöläisille syksyn viikot ovat olleet vuoden työntäyteisintä aikaa. Samaan aikaan kun toiset raatavat työ touhussa toiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Yt-neuvotteluilta ei tänäkään syksynä ole vältytty. Alamme on kokonaisuudessaan kuitenkin selvinnyt muita aloja paremmin taloustaantumasta. Yritysten taseet ovat pääsääntöisesti kunnossa.
Tulevat TES neuvottelut näkyvät samaan aikaan päivä päivältä enemmän julkisuudessa. Työantajien edustajat puhisevat vastuuttomasta sellistä ja vaativat palkkamalttia.
Tämä on täysin normaalia ja kuuluu niin sanotusti pelin henkeen minä tahansa neuvotteluvuonna. ETL:n työmarkkinajohtaja Petri Linkoneva väittää viimeisessä leipurilehdessä sanatarkasti: ” Monta vuotta palkkoihin on tullut vain korotuksia korotusten perään” , ja ” Palkankorotukset tarkoittavat auttamatta, että tuotantoa pitää tehostaa ja väkeä vähentää ”. Jos pää ja sydän eivät olisi niin täynnä joulumieltä, niin nuo kommentithan voisi melkein nähdä ” ropakantana ”, sen verran yksinkertaista totuutta ne sisältävät.
Elintarviketyöläisten palkkataso ei millään muotoa estä kotimaisen ruokatuotannon ja teollisuuden säilymistä ja edelleen kehittymistä. Osaava työvoima, joka on työlleen omistautunut, on edellytys sille, että ala selviytyy myös tulevaisuuden haasteista.
Kevään neuvottelukierroksesta voi kuitenkin ja huoletta odottaa erittäin haastavaa. Sen verran näkemykset nyt eroavat keskeisissä kysymyksissä. Tämä koskee ennen kaikkea työaikoja. Alalla on myös muita ongelmia, erityisesti työssäjaksamiseen liittyvät kysymykset, jotka pitäisi pystyä ratkaisemaan niin, että myös työntekijöiden näkemykset huomioidaan.
Ajassa pitää elää, mutta mielellään niin, että näkee myös tämän hetken yli ja osaa ennustaa myös hieman tulevaisuutta. Muualtakin kun siitä uudenvuoden tinasta.
Rauhaisaa joulua ja onnekasta uutta vuotta 2010 !
Henri Lindholm
Liittosihteeri
Kesän poliittinen keskustelu on pyörinyt paljolti puolueiden rahoituksen ympärillä. Keskustelu on periaatteessa tärkeäa. Suomi mainitaan yleensä lähes lahjonnasta vapaaksi maaksi, ainakin kansainvälisessä vertailussa. On hyvä tietää mitä mahdollisia kiitollisuussuhteita poliittisille päättäjille syntyy. Ei ole olemassa ilmaisia lounaita, eikä rahoitusta ilman pyrkimystä vaikuttaa päätöksiin. Eikä siinä mitään, kunhan tuki on avointa.
Mitä ay-liikkeen poliittisille puolueille tulee, niin on selvää ettei sekään ole vailla taustamotiiveja. Halutaan tukea niitä ryhmittymiä joiden politiikka parhaiten on vastannut liittojen jäsenistöjen etua. Poliittiset vasemmistopuolueet ovat aikanaan syntyneet samaan tahtiin ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Työläiset halusivat paitsi leivän pöytään, luoda paremman ja tasa-arvoisemman maailman. Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen yhteys on ollut itsestään selvä ja suurin osa hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksista on tämän yhteistyön tulosta. Tässä valossa on huvittavaa ja samalla surullista, että olemme itse ruvenneet arkailemaan tämän asian ääneen sanomista. Työmies tarvitsee päättäjinä työmiehiä ja naisia, tai ainakin ihmisiä jotka ovat kiinni suomalaisessa arjessa.
Duunarikeskusjärjestön SAK:n jäsenliitoissa toimii kussakin yleensä kaksi poliittista ryhmittymää joilla on historialliset kytköksensä työväenpuolueisiin. Tässäkään ei ole mitään peiteltävää tai häpeällistä. Päinvastoin on syytä tehostaa toimintaa, jotta poliittiseen päätöksentekoon voidaan nykyistä paremmin vaikuttaa. Samalla on syytä todeta, että kaikenlainen ” pois politiikka ay-liikkeestä”- taivastelu pelkästään heikentää omaa asemaamme suhteessa yhteiskunnan todellisiin päättäjiin. Ellemme me pidä huolta siitä, että meitä ja jäsenistöämme kuunnellaan, niin kuka sen tekee?
Poliitikko jonka ainoa tukija on ”Nalleystävä” tuskin ensisijaisesti ajaa yhteiskunnan heikompien väestönosien asiaa.
Siis, pois ei politiikka vaan häpeä ja arkailu ay- liikkeestä !
Henri Lindholm
liittosihteeri